Matkailu hyötyy armeijan taidoista pärjätä kylmässä

Puolustusvoimat tekee tiivistä tutkimusta sen eteen, että suomalainen sotilas pärjäisi pakkasessa ja pimeässä. Neljä vuotta jatkuneen kylmätutkimuksen tuloksia odottaa innolla myös matkailu, sillä opit ovat tärkeitä etenkin eräoppaille.

Kotimaa
Jääkäri tuliasemassa Kuhmon Vuosangassa.
Kalle Heikkinen / Yle

Kuhmon Vuosangassa tehdään tammikuun pakkasilla työtä moneen suuntaan. Maanpuolustuskorkeakoulun kadetit harjoittelevat kylmissä oloissa toimimista kahden viikon ajan. Tarkoituksena on, että tulevat sotilasjohtajat osaavat paitsi tulla itse toimeen pakkasessa, myös opettaa koulutettavilleen toimeentuloa.

Neljä vuotta tehdyn tutkimustyön pohja on historiassa.

– Kun miehet lähtivät talvisotaan, oli kylmä, mutta silloin osattiin olla kylmässä. Kengät, vaatteet ja käsineet eivät ehkä näyttäneet kummoisiltakaan, mutta ne oli koettu hyviksi savotoissa ja muissa maaseudun töissä, kertoo professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulun johtamis- ja sotilaspedagogiikan laitokselta.

– Tällä hetkellä eletään enemmänkin toimistokulttuurissa, eikä kaikilla ole välttämättä aavistustakaan siitä, millaista on olla pidempään jään ja lumen keskellä.

Upseerin uralle opiskelevat kadetit ovat kautta linjan jo jossain vaiheessa kylmässä olleet, mutta Vuosangassa he joutuvat kahden viikon aikana olemaan pakkasessa koko ajan. Siellä odotetaan, liikutaan, ammutaan, syödään ja juodaan. Yöt nukutaan teltassa.

– Silloin opitaan huomioimaan ja ennakoimaan kylmyyttä. Aseiden käsittely ja huolto on erilaista kylmässä kuin kesähelteillä. Opitaan juomisen, syömisen ja levon merkitys. Jos esimerkiksi ei juo riittävästi, syöminenkään ei enää hetken päästä auta. Lepo ja pimeys on tällä hetkellä erityisesti tutkittavana. Tarkoitus on selvittää, miten vireystila pystytään pitämään pitkään hyvänä, pohtii Huhtinen.

Eräoppaat odottavat innolla tietoa

Kylmätutkimusta on tehty Puolustusvoimissa neljän vuoden ajan tiiviisti yhteistyössä erityisesti Lapin yliopiston kanssa. Tutkittavaa on vielä paljon. Varusteet vaativat omanlaistaan tietoa, mutta ihmisestäkin halutaan vielä tietää paljon enemmän.

Vaikka juuri nyt on hyvä olo, pitäisi oppia ennakoimaan, että minuutin päästä kylmyys on jo hiipinyt luihin ja ytimiin.

Erno Snellman

– Millaista ja miten kovaa liikettä sotilas kestää pitkäjaksoisesti, ja mitkä asiat saavat toimintakyvyn pysymään yllä? Tällä hetkellä haetaan erityisesti tietoa levon ja pimeyden vaikutuksista, sanoo professori Aki-Mauri Huhtinen.

Tässä armeija ja kaupallisuus kohtaavat.

– Elämysteollisuuden näkökulmasta yhä useampi Suomeen ja Lappiin tuleva turisti haluaa nukkua erityisessä paikassa – esimerkiksi luonnossa lumi-iglussa, lumikammissa tai teltassa, ja saa siitä erityisen elämyksen. Lapin yliopistossa on menossa tutkimus, jossa tutkitaan unta ja nukkumista eri yhteyksissä. Yksi tutkimuskohde on armeija, sanoo professori Anu Valtonen Lapin yliopistosta.

Kylmyys hiipii yllättäen

Kylmä vaatii huomionsa, sanoo tuusulalainen kadetti Eemeli Ekblad. Hänelle kylmyys ei ole outoa, se tuli tutuksi jo partiossa.

– Pakkasessa vaatetta on paljon, ja kaikki normaalitkin tehtävät ovat hankalampia kuin lämpimässä. Esimerkiksi sormista pidetään huolta tutuin keinoin, metallia ei saa käsitellä paljain käsin ja paikat pidetään lämpiminä muunmuassa heiluttemalla käsiä aina kun se on mahdollista. Samat keinot pätevät armeijan ulkopuolellakin.

Kadetti Erno Snellman Vuosangassa.
Kadetti Erno Snellman Kuhmon Vuosangassa harjoituksissa.Kalle Heikkinen / Yle

Rovaniemeltä olevalle kadetti Erno Snellmanille kylmyys on tuttu elementti. Hän muistuttaa, että kylmyys hiipii yllättäen.

– On vain opittava seuraamaan kylmyyttä, omaa mutta ennen kaikkea kaverin oloa. Vaikka juuri nyt on hyvä olo, pitäisi oppia ennakoimaan, että minuutin päästä kylmyys on jo hiipinyt luihin ja ytimiin. Kyllä tässä on saanut seurata etelän miesten värjöttelyä. Minä kyllä tykkään kylmästä enemmän kuin kuumasta. Kuumalle ei oikein voi mitään, kylmyyteen voi vaikuttaa omalla liikkeellä.