Autistinen Markus Mäenpää joutui takaisin laitokseen öisen levottomuuden takia

Kehitysvammaisten ihmisten laitosasumista puretaan Suomessa kovaa vauhtia, mutta osalle laitos on edelleen ainoa mahdollinen asuinpaikka puutteellisten palvelujen takia. 19-vuotiaan Markus Mäenpään uusi koti on Pirkanmaalle vastikään rakennettu tukikeskus.

Ajankohtainen kakkonen
Markus Mäenpää ei saanut riittävästi tukea asuessaan pienessä asumisyksikössä.
Markus Mäenpää ei saanut riittävästi tukea asuessaan pienessä asumisyksikössä.Saara Kokko

19-vuotias Markus Mäenpää istuu sängyllä ja katsoo ulos. Ikkunasta näkyy metalliaidalla rajattu piha, jossa kymmenkunta ihmistä luo lunta. Pakkaslumi pöllyää.

Nokian Pitkäniemeen rakennetussa kehitysvammaisten tukikeskuksessa on autistisen Mäenpään kuntoutuspaikka ja uusi koti. Mäenpää palasi laitokseen kahdeksan ihmisen pienestä asumisyksiköstä. Siellä oli vain yksi yöhoitaja, joka ei ehtinyt olla Mäenpään tukena, kun tämä ei saanut unta iltaisin. Unettomuus aiheutti levottomuutta.

– Poika keksi kaikkea hölmöä. Hän hajotti kolme patjaa lyhyessä ajassa, äiti Sirkka-Liisa Mäenpää kertoo.

Markus Mäenpäätä kuskattiin nukkumisongelmien takia Pitkäniemeen, Kaivannon sairaalaan Kangasalle ja Valkeakosken sairaalaan. Yksi yö kului oikeassa putkassa.

Paluu laitokseen ei tunnu äidistä pahalta sen rinnalla, että poikaa pompoteltaisiin paikasta toiseen.

– Nyt olen rauhallisella mielellä. Jos täällä tulee vaikeuksia, niin pojan ei tarvitse lähteä mihinkään, Sirkka-Liisa Mäenpää sanoo.

6-vuotias Pinja Luomanen ja 19-vuotias Markus Mäenpää ovat Pitkäniemen kehitysvammaisten ihmisten tukikeskuksen asiakkaita. Pinjalle on tärkeintä, että syliin pääsee silloin kun itkettää. Markuksen haaveissa on oma koti, paikkaa ei vain meinaa löytyä.

Miksi alueelle on rakennettu uusi laitos?

Pitkäniemen tukikeskus on rakennettu Ylöjärven Yliseltä lakkautetun laitoksen tilalle. Muutos on osa kehitysvammaisten ihmisten palvelurakennemuutosta Suomessa.

Hallituksen periaatepäätökseen kirjattu tavoite on, ettei yksikään kehitysvammainen ihminen asu laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Tarkoitus on lisäksi vähentää laitoshoitoa ja tuoda palvelut tavalliseen asumisympäristöön.

Miksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle on sitten perustettu uusi, 80-paikkainen laitos?

– Avohuollon tueksi tarvitaan jatkossakin tukikeskuksia. Itse en usko siihen, että äärimmilleen hajautetussa palvelujärjestelmässä saadaan huippuosaamista, sanoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon toimialuejohtaja Tuulikki Parikka.

Osa asiakkaista viettää Pitkäniemen tukikeskuksessa joitakin päiviä tai viikkoja, osa vuosia. Markus Mäenpään kuntoutusjakson pituudesta ei ole vielä tietoa.

– Veikkaan, että täällä menee ainakin vuosi. Voi mennä kauemminkin. Sitten on edessä vielä oma urakkansa, kun Markukselle pitää etsiä lopullinen paikka, Sirkka-Liisa Mäenpää sanoo.

Myös kaikkein suurinta tukea tarvitseville ihmisille pitää luoda asumisjärjestelyt ja tarvittavat palvelut lähiyhteisöön. Muuten on vaarana se, että vaikeimmin vammaiset jäävät asumaan laitoksiin.

Risto Burman, Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminnanjohtaja

Laitos on monelle ainoa vaihtoehto

Markus Mäenpään tilanne on valitettavan tuttu monille haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen.

– Sopivan asumismuodon löytäminen on erityisen vaikeaa ihmisille, joilla on haasteita käyttäytymisessä. Laitos on usein ainoa vaihtoehto esimerkiksi autistille henkilöille, Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burman sanoo.

Burmanin mukaan avo- ja asumispalveluita täytyy kehittää vielä paljon, jos Suomi haluaa saavuttaa tavoitteen laitosasumisen täydellisestä lakkauttamisesta.

– Myös kaikkein suurinta tukea tarvitseville ihmisille pitää luoda asuntoja ja palveluja tavalliseen asumisympäristöön. Muuten on vaarana se, että vaikeimmin vammaiset jäävät asumaan laitoksiin, Burman sanoo.

Jatkuuko laitosasuminen kuntoutuksena?

Pitkäniemen tukikeskuksen tarjoama kuntoutus on paperilla joko lyhyt- tai pitkäaikaista laitoshoitoa. Asiakkaat eivät siis asu keskuksessa.

– Laitosasumista lakkautetaan myös Pirkanmaalla, eikä kukaan tule enää laitokseen pelkän asumisen takia. Keskus ei ole asiakkaiden pitkäaikainen koti, joten ympäristö ei ole täällä myöskään niin kodinomainen kuin esimerkiksi asumispalveluissa, Tuulikki Parikka sanoo.

Joillekin autismiyksikön asiakkaista Pitkäniemi on silti pitkäaikainen asuinpaikka.

– Osa asiakkaista on pysynyt samassa kunnossa kymmenen, viisitoista tai kaksikymmentä vuotta, ja keskuksesta on tullut heidän kotinsa, Pitkäniemen autismiyksikön lähihoitaja Mari Ihamuotila sanoo.

Risto Burmanin mielestä kuntoutuslaitosten tapauksessa onkin keinotekoista puhua muusta kuin asumisesta.

– Asioista voidaan toki puhua eri kielillä ja käsitteillä, mutta kun ihminen viettää samassa paikassa pitkän aikaa, jopa vuosikausia, mitä muuta se on kuin asumista?

Haaveissa oma koti

Sirkka-Liisa Mäenpään mukaan Markuksella on Pitkäniemessä hyvä olla. Haaveissa on silti oma koti.

– Olisihan se ihanaa, jos jokainen voisi asua itsenäisesti. Silloin, kun Markus lähti Yliseltä kuvittelin, että kunnilla olisi ihania pieniä taloja ympäri Pirkanmaata. Ei se kuitenkaan ihan niin mene. Rahastahan se kaikki on kiinni.

Lisää aiheesta Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 27. tammikuuta klo 21.

A2 Kehitysvammais-ilta TV2:lla 10. helmikuuta kello 21.