Pulpetit ja luokkahuoneet pois uudenlaisen oppimisen tieltä

Perinteisen koululuokan korvaava pulpetiton avara tila on vain työkalu. Tärkeintä on se, miten muuttuva koulurakennus vaikuttaa oppimiseen. Koulumaailmaa hätkähdyttäneen Hämeenlinnan koulu-uudistuksen eräänä tarkoituksena on kasvattaa lapsia ja nuoria oppimaan yhdessä.

Kotimaa
Tuomelan koulu, havainnekuva
Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy

Hämeenlinnan yhteiskoulussa kehitetty idea pulpetittomasta koulusta on edennyt vaiheeseen, jossa mietitään oppimisen kehittämistä. Tuomelan koulurakennusta kunnostetaan parhaillaan kouluksi, jossa luokkahuoneet korvataan avoimilla oppimistiloilla. Pulpetteja niissä ei ole, vaikka oppilaille kyllä taataan myös oma työpiste.

– Suomessa koulu, päivähoito ja sosiaalitoimi tuottavat kaikki korkeatasoisia yksilösuorittajia. Tulevaisuus kutsuu ja haastaa meidät kuitenkin moniammatillisuuteen. Uudessa koulussa oppilas saa yhdessä tekemisen kautta parhaan mahdollisuuden monialaiseen oppimiseen, uskoo pulpetittoman koulun isä rehtori Arto Nykänen Hämeenlinnan yhteiskoulusta.

Nykänen korostaa, että pulpetiton koulu on ollut vain lähtökohta, kun uusia tiloja suunniteltiin.

– Yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen, on nyt uudistuksen tunnuslause, korostaa Nykänen.

Kerrankin homeesta ja asbestista oli hyötyä

Uudenlainen idea opetustiloista syntyi pakon seurauksena. Hämeenlinnan yhteiskoulun Tuomelan koulurakennuksen sisäilma todettiin vaaralliseksi oppilaille ja työntekijöille. Tilat oli pakko remontoida perusteellisesti. Tuolloin rehtori Arto Nykäsen päähän tuli ajatus siitä, että nyt voi olla aika ottaa käyttöön uusia käytäntöjä.

Oppilaiden istuttaminen pulpeteissa useita tunteja päivässä yhdeksän vuotta on jo kansanterveydellisesti kyseenalaista.

Arto Nykänen

– Oppilaiden istuttaminen pulpeteissa useita tunteja päivässä yhdeksän vuotta on jo kansanterveydellisesti kyseenalaista. Oli syytä miettiä, miten koulutiloista saisi terveellisemmän ja samalla sellaisen, että se olisi oppilaille ja oppimiselle parempi.

– Nyt on lähdetty tuumasta toimeen ja uudenlaiset tilat valmistuvat hyvää vauhtia, iloitsee rehtori Arto Nykänen.

Oppilaat ja opettajat mukana suunnittelussa

Arto Nykänen kertoo, että oppilaat ovat vahvasti mukana suunnittelemassa uuden koulun sisustusta ja kalustusta.

– Ensi lukuvuonna siirrymme eräänlaiseen välivaiheeseen, vaikka olemme vielä parakkikoulussa. Meillä käynnistyy pilotteja, jotta olemme sitten vuonna 2016 valmiimpia siirtymään avarampaan tilaan. Siinäkin oppilaat ovat tärkeässä roolissa.

Rehtori kehuu, että myös opettajat ovat olleet hienosti koko ajan mukana uuden koulun ideassa.