Pantahirvien keilaustiedot paljastivat paljon - vasat syntyivät suolle toukokuun alussa

Maanmittauslaitoksen laserdata on kaikkien käytettävissä. Uusia käyttökohteita löytyy koko ajan.

Kotimaa
Hirvi metsässä.
YLE

Laserkeilausta on viimeisen kymmenen vuoden aikana käytetty erityisesti metsänarvioinnissa ja maastokartoituksessa.

Kolmiulotteista tietoa tuottavan keilauksen avulla Suomen pinta ja sen yläpuolella kasvavat metsävarat on määrä kartoittaa vuoteen 2017 mennessä.

Tämän keilaushankkeen sivutuotteena tuotetaan erittäin tarkkaa tietoa riistaeläinten elinympäristöjen rakenteesta.

Keilaus kertoo, kenelle alue sopii

Metsän rakennetta kuvaavat muuttujat kuten latvuston tiheys tai aluskasvillisuuden määrä kertovat paljon siitä, kuinka paljon suojaa, pesäpaikkoja tai ruokaa jokin alue voi tietylle lajille tarjota.

– Pähkinänkuoressa asian voisi kiteyttää niin, että metsän rakenne vaikuttaa siihen, kuinka hyvän elinympäristön jokin alue voi eri lajeille tarjota, ja laserkeilaus on menetelmä, jolla tätä rakennetta päästään tutkimaan, kiteyttää tutkija Markus Melin Itä-Suomen yliopistosta.

Itä-Suomen yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksissa on testattu vuoden ajan laserkeilauksen käyttökelpoisuutta elinympäristöarvioinnissa riistaeläintutkimuksessa.

– Olemme esimerkiksi yhdistäneet laserkeilausaineiston pantahirviaineistoon ja mitanneet millaisessa metsässä eläin on milloinkin ollut. Tämä on antanut tietoa metsän rakenteen merkityksestä esimerkiksi hirven vasomisaikana, kertoo Melin.

Vasomisaika ja -paikka paikallistuivat

Urosten ja vasallisten sekä vasattomien naaraiden elinympäristövalinnoissa havaittiin selviä eroja, jotka korostuivat vasomisen yhteydessä.

– Vasovat naaraat olivat paikoillaan kahdesta kolmeen vuorokautta toukokuun alkupuolella. Vasomisaika pystyttiin määrittämään tapahtuvaksi välillä 3.-9. toukokuuta kertoo Melin.

Synnyttäminen tapahtui suolla ja hirvivaatimet siirtyivät vasoineen pusikkoon siirryttiin heti, kun vasat pystyivät liikkumaan.

Tutkimusaineistona käytettiin Pohjanmaan rannikon Maanmittauslaitoksen keräämää keilausaineistoa ja RKTL:n gps-gsm -seurannassa olleiden hirvien sijaintitietoja.

Maanmittauslaitoksen laserdata on kenen tahansa käytettävissä.