Europarlamentaarikot pohtivat "Loiri-ratkaisua" Kreikan kriisiin

Liisa Jaakonsaaren viljelemä termi tarkoittaisi osittaista velkojen anteeksiantoa, korkojen mahdollista laskemista ja pidempää maksuaikaa. Sunnuntain vaaleissa syntyy uusi Kreikka.

Kotimaa
Europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (vas.), Sampo Terho ja Liisa Jaakonsaari Ylen aamu-tv:ssä perjantaina 23. tammikuuta.
Kreikka valitsee viikonvaihteessa maalleen uudet kansanedustajat. Ennakkosuosikiksi on veikattu vasemmistopuolue Syrizaa. Mitä Kreikan vaalit merkitsevät eurolle ja Euroopalle? Keskustelemassa europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Sampo Terho, Liisa Jaakonsaari ja puhelimitse Merja Kyllönen.

Kreikan vaalien voittajasuosikki Syrizaa demonisoitu tarpeetta, sanoo sosiaalidemokraattien europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Radikaaliksikin luonnehdittu vasemmistolainen Syriza vastustaa Kreikan ulkopuolelta saneltua talouskuria.

– Puolue ei halua irti EU:sta tai eurosta, ei ole rasistinen – sitä on turha demonisoida, Jaakonsaari sanoi Ylen aamu-tv:ssä suomalaismeppien Kreikka-keskustelussa.

Perussuomalaisten Sampo Terho huomauttaa, että Syriza ei ole radikaali verrattuna oikeistolaiseen Kultaiseen aamunkoittoon, joka on avoimen ulkomaalaisvastainen. Terho pitää ymmärrettävänä, että kreikkalaiset äänestäjät poukkoilevat nykyisin politiikan äärilaidalta toiseen.

– Se on ikään kuin odotettavissa tällaisessa tilanteessa, jossa ulkopuolelta sanellaan politiikan ydintä, Terho sanoo.

Syrizalla on Terhon mukaan sama vaikeus kuin kaikilla uusilla populistisilla puolueilla: kun lupaukset ovat suuria, pystyykö se todella lunastamaan niitä. Mielipidekyselyiden suosikkipuolue lupaa tuntuvaa leikkausta valtion velkoihin sekä elvytystä säästökuurin tilalle.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen sanoo toivovansa Kreikkaan Syrizan voittoa.

– Heidän ohjelmansa vastaa siihen humanitaarisen kriisiin, mihin maa on ajautunut, Kyllönen perustelee.

Kreikan työttömyys kurjistaa perheitä työntekijäliiton viimeviikkoisen kyselyn valossa. Sen mukaan valtaosassa kotitalouksia päätulonlähde näyttäisi olevan eläke, ja runsas kolmasosa perheistä ansaitsisi vuodessa alle 10 000 euroa.

Euroero iskisi Suomeen pahasti

Merja Kyllönen toteaa, että Kreikan nykyisellä velkatasolla – 177 prosenttia bruttokansantuotteesta – Kreikka ei selviä kriisistä ilman velkojen leikkaamista. Kreikan parlamenttivaalit ovat sunnuntaina, ja silloin syntyy uusi Kreikka. Radikaalien muutosten tarpeesta europarlamentaarikot ovat yhtä mieltä.

– Loiri-ratkaisu kävisi Kreikallekin: osittain järjestellään velkoja uudestaan, korkoja kenties lasketaan ja maksuaikaa pidennetään, sanailee Liisa Jaakonsaari.

Hän viittaa tammikuun alussa suurta huomiota saaneeseen paljastukseen, jossa valtio oli takavuosina antanut anteeksi taiteilija Vesa-Matti Loirin verovelan korkoja.

– Toinen puoli on vakava sitoutuminen rakeenteelliseen uudistukseen, kuten veronkierron ja korruption lopettamiseen.

Jaakonsaaren epätodennäköisessä pitämässä kauhuskenaariossa Syrizan voitosta alkaisi pääomapako ja kaaos, joka ajaisi Kreikan ulos eurosta. Se olisi Suomen kannalta yksi huonoimmista vaihtoehdoista, sanoo kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.

– Silloin sillä olisi suora tasevaikutus, koska velat leikataan sieltä. On aivan eri asia, jos neuvotellaan laina-aikojen pidentämisistä ja korkotasoista, ja sillä tapaa hallitusta vastaantulosta.