Lapsen silmät karsastavat - apu innovatiivisista hoitolaseista

Merirosvotyylisillä silmälapuilla on vuosikymmeniä hoidettu karsastuksesta kärsiviä lapsia. Nyt uudet, innovatiiviset, akkukäyttöiset silmälasit tuovat asiaan helpotusta ja parantavat hoitotuloksia. Niissä mm. toinen linssi tummuu ja kirkastuu vuoron perään.

tekniikka
Karsastuksen hoitoon kehitetyt uudenlaiset silmälasit.
Pikkulasten karsastuksen hoitoon on kehitetty akulla toimivat erikoislasit. Toinen linssi vuoronperään tummuu ja kirkastuu. Näin silmänpeittolappuja ei enää tarvita. Anri Koski / Yle

Hyvä uutinen tulee Seinäjoen keskussairaalasta. Siellä on vuoden vaihteessa otettu käyttöön täysin uutta tekniikkaa hyödyntävät, lasten karsastukseen kehitetyt hoitolasit. Pokat ovat jopa trendikkäät.

– Ensisijaisesti nämä ovat niinsanotun "laiskan silmän" hoitoon. Tähän asti on käytetty tehokkaana hotona silmän peittolappuja. Nyt on teknologia tuonut mukavat ja urheilullisen näköiset silmälasit, iloitsee silmätautiosaston ylilääkäri Eeva Orhanen Seinäjoen keskussairaalasta.

Peitto toteutetaan sähköisella tummennuksella. Toinen linssi tummenee 30 sekunniksi. Sitten se kirkastuu 30 sekunniksi, niin että lapsi näkee molemmilla silmillä yhtä aikaa. Tämä vuorottelurytmi jatkuu koko päivän.

– Sillä tavalla saadaan erinomaisen tehokas peitto ja toisaalta lapsi voi käyttää myös parempaa silmää ja näin mahdollistuu silmien yhteisnäön kehitys. Tämä ei onnistu lappuhoidossa, selventää Orhanen.

Lasit pitää huoltaa ja ladata. Akku on pienen pieni. Hoito vaatiikin perheeltä paljon huolellisuutta.

Karsastuksen syy löytyy usein taittovirheestä

Pikkulapsen karsastuksen taustalla on usein korjaamaton taittovirhe. Silloin otetaan silmälasit käyttöön.

Seinäjoen keskussairalan silmätautiosaston ylilääkäri Eeva Orhanen.
Seinäjoen keskussairalan silmätautiosaston ylilääkäri Eeva Orhanen.Anri Koski / Yle

– Jos taittovirhe on toisessa silmässä huomattavasti isompi kuin toisessa, niin silloin puhutaan huonommasta silmästä "laiskana silmänä". Jotta se heikompi silmä lähtee kehittymään, niin silloin sitä parempaa silmää pitää heikentää jollakin tavalla, kertoo Orhanen.

Yleensä se tarkoittaa paremman silmän peittoa.

Merirosvolappu laitetaan paremman silmän päälle, tai liimataan laastarin tapainen kasvoihin peittämään parempaa silmää, tai silmälasien linssiin liimataan peittolappu. Voidaan myös laittaa sumuttavia tippoja, jolla heikennetään parempaa silmää. Nyt uutena keinona ovat siis tulleet automaattisesti toisen linssin tummentamat hoitolasit.

– Yleensä karsastus ilmenee parin kolmen vuoden iässä. Mitä varhemmin hoito aloitetaan, sen nopeammin se myös tehoaa ja simät saadaan toimimaan parina.

Ulospäin karsastus näkyy haaveillessa

Sisäkarsastus lapsella tarkoittaa usein taittovirhettä. Uloskarsatuson yleisempää ja esiintyy suurella osalla ihmisistä.

Akulla toimivat hoitolasit.
Karsastusta hoitavat lasit.Anri Koski / Yle

– Uloskarsastus on monesti fysiologinen ilmiö ja tulee näkyviin väsyneenä, hajamielisenä tai kun lapsi haaveilee eikä oikein katso mihinkään. Silloin toinen silmä saattaa karata. Kun lapsi tästä valpastuu ja havahtuu, niin silmät katsovat samaan suuntaan. Tällainen karsastus on yleensä vaaratonta, tietää Orhanen.

Siitä huolimatta ulkokarsastustakin pitää lääkärin seurata. Osa paranee luonnostaan. Osalle annetaan kouluiässä silmäjumppaa sairaanhoitajan johdolla.

Pikkulapsille karsastuksesta johtuvia leikkauksia tehdään harvoin, Seinäjoen keskussairaalassa ei edes joka vuosi. Yleensä odotetaan kouluikään tai lähemmäs murrosikää.

– Leikkauksen hyödyt ovat silloin pitkäaikaisia, vakuuttaa Orhanen.

Valoherkkyys ja väsymys lisäävät karsastusta

Jos pikkulapsi on hyvin herkkä auringonvalolle, siristelee silmiä huomattavan paljon, niin silloin kannattaa tarkkailla lapsen silmiä ja näkökykyä.

Karsastus ja valoherkkyys liittyvät toisiinsa. Valoherkkyys lisää varsinkin ulkokarsastusta.

– Mitä väsyneempi lapsi on, sitä vaikeampi silmälihasten on toimia yhdessä. Terveellinen ravinto on tärkeää, mutta vitamiinien vaikustuksesta karsastukseen ei ainakaan toistaiseksi ole saatavissa tutkittua tietoa, summaa Orhanen.