Suomalainen possu syö brasilialaisia sademetsiä

Kun kuluttaja haluaa ostaa lähellä tuotettua possunlihaa, ei ostaja välttämättä tiedä, että lähiliha voi tuhota brasilialaista sademetsää. Suomalaisen eläinrehun välttämättömästä valkuaisaineesta tuodaan nimittäin noin 85 prosenttia ulkomailta, muun muassa Brasiliasta. Siellä valkuaisainekasvien viljelmiä raivataan myös sademetsäalueille.

Kotimaa
Sikoja sikalassa.
Yle

Valkuaisrehua voitaisiin tuottaa myös Suomessa.

– Onhan se myös taloudellisesti hölmöä, että ostamme valkuaista Etelä-Amerikasta, kun voisimme viljellä sitä itse ja pitää rahat kotimaassa, sanoo lehtori Katariina Manni Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus ovatkin perustamassa valkuaisaineosaamiskeskusta, joka aikoo tuoda valkuaisainekasvit suomalaisille pelloille.

– Tarvitaan tutkimusta ja tietoa, jotta valkuaiskasvien viljely olisi Suomessa mahdollista ja kannattavaa, sanoo Manni.

Härkäpapuja ja herneitä

Viljeltäviä valkuaiskasveja Suomen oloissa ovat ainakin härkäpavut, herneet, apila, lupiini ja sinimailanen. Esteenä niiden viljelyyn on ollut muun muassa hinta.

Soijavalkuaista on saanut halvalla ulkomailta. Toinen ongelma on ollut viljelyn epävarmuus ja myös siementen saanti.

Onhan se myös taloudellisesti hölmöä, että ostamme valkuaista Etelä-Amerikasta

Katariina Manni

– Tämän muuttaminen on osa valkuaisainekeskuksen työsarkaa, kertoo Manni.

Hän on täysin varma, että osaamiskeskuksen avulla viljely myös saadaan kannattavaksi ja varmemmaksi. Kuluttajalle kotimaiset rehukasvit tuovat lisää turvaa.

– Suomessa viljellään puhtaasti. Meillä on puhtaat raaka-aineet ja esimerkiksi salmonellariskiä ei Suomessa juuri ole, luettelee Manni suomalaisen rehun tuomia etuja.

Ensin Häme, sitten Suomi

Valkuaisosaaminen aloitetaan Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan oppilaitoksessa Tammelassa.

– Me aloitamme täältä, mutta tarkoitus on levittää sanomaa koko maahan. Tavoitteena on valkuaisrehun omavaraisuus Suomessa.

– Myös Euroopan unionin maissa valkuaisomavaraisuus on hyvin alhainen, ehkä noin 20 prosenttia. Kuka tietää, vaikka suomalaisesta valkuaisrehusta tulisi jopa vientituote tulevaisuudessa, miettii Katariina Manni.