Kivihiilikaivosten arvo putoaa – Nordea aikoo poistaa jopa 40 kaivosyhtiötä sijoitussalkuistaan

Kivihiilen halpeneminen on ajanut hiilikaivosyhtiöitä vaikeuksiin eri puolilla maailmaa. Monen merkittävän kaivosyhtiön arvo on romahtanut, ja samalla yhä useampi sijoittaja on alkanut karttaa ilmastonmuutosta kiihdyttävää polttoainetta. Pankkikonserni Nordea kertoo, että myös asiakkaat kyselevät entistä enemmän sijoitustuotteiden hiilijalanjäljen perään.

Kotimaa
Työntekijät lajittelivat kivihiiltä.
Työntekijät lajittelivat kivihiiltä kaivoksella Huaibein kaupungissa Kiinassa.Woo He / EPA

Pohjoismaiden suurimpiin varainhoitoyhtiöihin kuuluva Nordea aikoo poistaa sijoitussalkuistaan hiilikaivosyhtiöitä noin 100 miljoonan euron arvosta.

Taustalla on se, että hiilen hinta on sukeltanut rajusti muutamassa vuodessa, mikä on puolestaan romahduttanut monien hiilikaivosyhtiöiden osakkeiden arvon. Hiilen kysynnän kasvu on myös taittumassa.

– Pitkällä aikavälillä hiilen kysyntä polttoaineena vähenee. Kysyntä on jo pienentynyt kehittyneissä maissa, ja kehittyvillä markkinoilla notkahdus tapahtuu seuraavien vuosien aikana. Lisäksi asiakkaiden kysyntä tämäntyyppisille sijoitusratkaisuille kasvaa koko ajan, kertoo vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Antti Savilaakso Nordeasta.

Hiilimarkkinaa seuraavan ajatushautomon Carbon Tracker Initiativen (siirryt toiseen palveluun)mukaan hiilen hinta on pudonnut 40 prosenttia vuodesta 2011. Uutistoimisto Bloombergin Global Coal -indeksistä puolestaan selviää, että samassa ajassa 32 merkittävän pörssinoteeratun hiilikaivosyhtiön arvo on syöksynyt 56 prosenttia alaspäin.

Uudet kaivokset pannaan

Savilaakson mukaan Nordea on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan konsernin hallinnoimista rahastoista poistetaan yhtiöt, jotka suunnittelevat uusien hiilikaivosten perustamista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtiöiden osakkeet myytäisiin pois, eivätkä salkunhoitajat enää kävisi kauppaa kyseisten yritysten osakkeilla jatkossakaan.

Mustalle listalle joutunee eniten keskisuuria Aasiassa toimivia hiilikaivosyhtiötä. Mukana on myös australialaisia, amerikkalaisia ja venäläisiä yrityksiä. Joukossa ei kuitenkaan ole AngloAmericanin kaltaisia monialaisia kaivosjättejä.

Asian valmistelu on vielä kesken, joten Nordea ei halua kertoa yhtiöiden nimiä julkisuuteen.

– Tulemme seuraavien kuukausien aikana tutkimaan noin 40 hiilikaivosyhtiötä. Keskustelemme yhtiöiden johdon kanssa investointisuunnitelmista. Teemme jokaisen yhtiön kohdalla erikseen päätöksen, ovatko ne sopivia Nordean rahastoihin, Savilaakso sanoo.

Sijoittajat alkavat pikkuhiljaa ohjata sijoituksiaan hiilestä vaihtoehtoisiin energianlähteisiin

Sijoittaminen muuttuu

Nordea ei ole ensimmäinen merkittävä pohjoismainen sijoittaja, joka aikoo vetää rahansa pois kivihiilikaivoksista. Viime syksynä Pohjois-Euroopan suurimpiin eläkerahastoihin lukeutuva ruotsalainen Andra AP-fonden ilmoitti (siirryt toiseen palveluun), että se myy pois sijoituksiaan hiili-, öljy- ja kaasuteollisuudesta noin 90 miljoonan euron arvosta.

Norjan suurin eläkerahasto KLP puolestaan tiedotti (siirryt toiseen palveluun) marraskuussa, että se sijoittaa noin 57 miljoonaa euroa lisää uusiutuvaan energiaan ja vetäytyy samalla kivihiileen tiukasti kytkeytyvistä yrityksistä.

– Varsinkin uuden hiilikapasiteetin rahoittaminen ja rakentaminen ovat kallistuneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Nyt voidaan jo puhua siitä, että sijoittajat alkavat pikkuhiljaa ohjata sijoituksiaan hiilestä vaihtoehtoisiin energianlähteisiin, sanoo Savilaakso.

Myös isot kansainväliset rahoitusinstituutiot, kuten Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat viime vuosina linjanneet, etteivät ne tue uusien hiilikaivosten tai hiilivoimaloiden rakentamista. Tämä nostaa entisestään kaivosten perustamisen kynnystä.

– Samalla tavalla Nordean tapaisten sijoittajien päätökset tulevat nostamaan uuden hiilituotantokapasiteetin hintaa.

On kuitenkin syytä muistaa, että 100 miljoonan euron vetäminen pois kaivoksilta on energiasijoitusten mittapuulla kolikoiden siirtelyä taskusta toiseen. Nordea hallinnoi rahastoissaan asiakkaittensa varoja yhteensä 150 miljardin euron arvosta.

Pohjoismaisittain ison pankkikonsernin linjauksella voi olla kuitenkin suurikin merkitys, mikäli se rohkaisee muita varainhoitajia tekemään samoin.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut (siirryt toiseen palveluun), että uusiutuvaan energiaan investoitiin vuonna 2013 noin 250 miljardia dollaria. Fossiiliseen energiaan käytettiin samana vuonna yli 1 000 miljardia dollaria. Luku sisältää esimerkiksi fossiilisen energian etsinnän, tuotannon, kuljetuksen sekä voimalaitosinvestoinnit.

Öljy ja kaasu jäävät

Nordea kohdistaa monen muun tapaan toimensa nimenomaan kivihiilen energiakäyttöä vastaan. Tämä johtuu osaltaan siitä, että hiili voidaan korvata sähköntuotannossa olemassa olevilla tekniikoilla melko vaivattomasti. Öljystä ja kaasusta irrottautuminen on aivan eri luokan haaste.

– Fossiiliset polttoaineet ovat aika iso osa yhteiskuntajärjestelmiä ja sitä kautta ne ovat iso osa kenen tahansa sijoittajan portfoliota. Myös Nordean portfolioihin tulee jäämään jonkun verran fossiilisia polttoaineita, lähinnä öljyä ja kaasua, painottaa Savilaakso.

Sijoittaminen on kuitenkin muuttumassa radikaalisti jo melko pian. Tämä johtuu siitä, että hiilidioksidipäästölle muodostuu lähivuosina hinta, joka on selvästi nykyistä korkeampi. Hinta suosii toisia yrityksiä ja haittaa toisia. Kaukonäköiset sijoittajat alkavat jo valmistautua tähän.

– On aikalailla selvää, että ilmastonmuutoksen takia tapa, jolla me sijoitamme nyt, tulee olemaan hyvin erilainen seuraavien 5–10 vuoden kuluessa, Savilaakso sanoo.

Energiajärjestö IEA on laskenut, että ilmastonmuutoksen hillitseminen siedettävälle tasolle vaatisi vuoteen 2035 mennessä noin 900 miljardin investoinnit vähäpäästöiseen energiaan ja yli 1 000 miljardin investoinnit energiatehokkuuteen.

Kysyntä ei palaa ennalleen

Hiilen ahdinkoa voi olla hankala uskoa, kun maailmalla tulvii halpaa kivihiiltä. Tämä lisää hiilen houkuttelevuutta polttoaineena. Kuitenkin vaikka maailmantalous kääntyisi uudelleen nousuun, ei kivihiilen kysynnän kasvu nouse enää entiselle tasolleen. Näin arvioi Maailman energiajärjestö IEA joulukuussa julkaisemassaan raportissa (siirryt toiseen palveluun).

IEA arvioi, että kivihiilen kysyntä kasvaa vuosittain 2,1 prosenttia vuoteen 2019 mennessä. Kymmenen viime vuoden aikana kysyntä on noussut selvästi rivakammin, keskimäärin 4,6 prosenttia vuodessa.

Kivihiilen kysynnän kasvu hiipuu, sillä erityisesti Kiina pyrkii hillitsemään hiilen polttoa suurkaupunkien hengitysilman pilaantumisen takia. Yhdysvallat ei puolestaan tarvitse enää hiiltä entiseen malliin liuskekaasun takia, ja Eurooppa leikkaa hiilen käyttöä ilmastotavoitteiden vuoksi.

Kivihiilen energiakäyttö on ilmastotutkijoiden mukaan suurimpia yksittäisiä syitä sille, että ilmastonmuutos kiihtyy vaaralliselle tasolle.