Tammikuun kihlaus muutti työntekijöiden asemaa talvisodan keskellä

Tasan 75 vuotta sitten helsinkiläisessä kabinetissa tehtiin historiallinen sopimus. Tammikuun kihlaus on julkilausuma, jossa työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöt lupaavat yhdessä sopia työn tekemisen ehdoista. Tammikuun kihlaus elää juhlapuheissa edelleen.

ilmiöt
Suomen sosiaalidemokraatti -lehti vuodelta 1940
Yle

Suomi oli sodassa ja tammikuun pakkanen paukkui napakkana. Kaupunkilaisia kehotettiin lehti-ilmoituksella luovuttamaan tai myymään suksensa armeijan käyttöön.

Samaan aikaan Helsingin keskustassa ravintola Königin tiloissa yhteisen sopimuspöydän ääreen istuu sosiaaliministeri Karl August Fagerholmin johdolla merkkimiesten joukko. Syntyi historiallinen sopimus, tammikuun kihlaus.

Tuona päivänä, 23.1.1940 työnantajapuoli STK tunnusti työntekijäjärjestö SAK:n viralliseksi neuvotteluosapuoleksi. Talvisodan taisteluhengen vahvistamiseksi kokouksessa muotoiltiin tammikuun kihlauksena tunnettu sopimus, josta seuraavan aamun Suomen Sosialidemokraatti -lehti uutisoi etusivullaan näin.

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton edustajat allekirjoittivat eilen huomattavan Asiakirjan: Järjestöt sitoutuvat tästäpuolin luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla esiintyvistä kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi.

Suomen sosialidemokraatti -lehti julkaisi etusivullaan 75 vuotta sitten sopijaosapuolten ensikommentit tuoreeltaan.

Sosiaaliministeri K-A. Fagerholm: "Sopimus on eräs puhuvimpia todistuksia kansamme kyvystä koota hädän hetkellä voimansa".

Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja, varatuomari A. Hackzell: "kaikkinainen erimielisyyksien poistaminen työnantajain ja työväen välillä on omiaan edistämään isänmaamme kehitystä ja menestystä".

Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton puheenjohtaja Eero A. Vuori: "Uskoni on, että ne verisiteet, jotka rintamalla solmitaan, tulevat myös lujittamaan ystävällisiä suhteita eri yhteiskuntapiirien välillä rintaman takana aivan samoin kuin se länsimaisen demokraattisen yhteiskunnan rakennustyö, jonka jatkumisesta tämä tiedonanto on eräänä ilmauksena".

Palkkaneuvottelut yleistyvät

– Työmarkkinasuhteet olivat tuolloin hyvin toisenlaiset kuin nykyään. Työnantajien ja työntekijöiden välillä vallitsi suuri epäluuloisuus, osittain kansalaissodan perinteen vuoksi, sanoo SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.

Työnantajien ja työntekijöiden välillä vallitsi suuri epäluuloisuus.

Erikoistutkija Tapio Bergholm

Erikoistutkija Tapio Bergholm lisää, että tammikuun kihlaus ei kuitenkaan vielä aloittanut työehdoista sopimista vaan se aloitti vasta työehdoista neuvottelemisen.

– Mutta tammikuun kihlaus oli ensimmäinen askel asennemuutoksessa, jossa työnantajat tunnustivat ammattiyhdistysliikkeen sopimuskumppaniksi.

Muutamilla aloilla, kuten kirjapainoissa ja osuuskaupoissa työehtosopimuksia oli jo tehty 1920-luvulta alkaen. Tammikuun kihlauksen jälkeen palkkaneuvottelut kyllä yleistyivät mutta edelleen työnantajat määräsivät palkoista yksipuolisesti, jos yhteisymmärrykseen ei päästy.

Sosiaaliministeri K-A. Fagerholm lausuu tämän tiedonannon johdosta: "Moniin ilahduttaviin tietoihin näinä kansallemme niin raskaina aikoina liittyy myöskin tieto, että työnantajaimme ja työntekijäimme keskusjärjestöt ovat päättäneet ryhtyä neuvottelemaan työmarkkinoilla toimivia osapuolia kiinnostavista kysymyksistä".

Suomi parantaa asemiaan Ruotsin silmissä

Tammikuun kihlauksen aikoihin Suomessa vallitsi yleinen ymmärrys siitä, että nuori tasavalta oli joutunut poikkeuksellisen kovaan paikkaan vastatessaan yksin suurvallan hyökköykseen. Erikoistutkija Tapio Bergholm kertoo, että tässä tilanteessa muodostui tärkeäksi saada Suomi näyttämään modernilta pohjoismaiselta kansanvallalta Ruotsin silmissä.

– Ruotsilta saatiin tukea ja apua. Siksi ei näyttänyt hyvältä, että työnantajapuoli ei suostunut edes puhumaan työntekijöiden kanssa. Nyt haluttiin näyttää lännen suuntaan, että täällä ollaan valmiita kulkemaan samaa tietä kuin mitä Ruotsissa oli jo aiemmin menty.

Tammikuun kihlaus vilahtaa juhlapuheissa yhä

Tammikuun kihlaus on käsite, joka on vuosikymmenten kuluessa nostettu poliittiseen keskusteluun aina, kun on kaivattu yhteisvastuuta työehtoneuvotteluihin.

Huono sopu on parempi kuin hyvä riita.

Erikoistutkija Tapio Bergholm

Sodan keskellä solmitun sopimuksen symbolinen merkitys oli suuri, kertoo SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.

– Käsite on siinä mielessä merkittävä, että siitä on lähtenyt sopimisen, neuvottelemisen ja kompromissin hakemisen linja. Jotta saadaan kaikki sitoutumaan yhteisten asioiden ratkaisemiseen, niin huono sopu on parempi kuin hyvä riita.

Tammikuun kihlauksesta kertova muistolaattaä löytyy Helsingistä Mikonkadulta. Muistolaattaan on painettu sopimuksen keskeinen sisältö.

”…keskusjärjestöt, todeten vapaan järjestetyn toiminnan merkityksen yhteiskunnassa, tulevat vastaisuudessa luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niitten toimialalla esiintyvistä kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi mikäli mahdollista yhteisymmärryksessä.”