Silmälääkäri: Silmäkirurgian hurja mainonta lisää ylilyöntejä

Silmälääkäri Timo Tervon mielestä laserleikkaukseen menevät potilaat eivät tiedä riskejä tai sitä, millaisia tuloksia niillä on mahdollista saavuttaa. Myös yksityisen silmälääkärin mielestä tiedonkulussa olisi parannettavaa.

terveys
Silmä
Seppo Lemberg / Yle

Silmien taittovirheleikkaukset ovat yleistyneet Suomessa nopeasti. Menetelmiä on monia, ja mainoksissa luvataan tehokkaita tuloksia.

Onnistumisprosentti taittovirheleikkauksissa onkin lähellä sataa. Kuitenkin vuosittain sadat potilaat ovat tyytymättömiä leikkaustulokseen.

Vain pieni osa leikkaukseen tyytymättömistä tekee valituksen Potilasvakuutuskeskukseen. Sinne on tullut vuosien 2010-2014 aikana 60 valitusta, joista 23:stä maksettiin korvauksia.

Riskit riippuvat paitsi tekniikasta, myös leikattavista silmistä, kuten sarveiskalvon paksuudesta ja likitaittoisuuden määrästä.

"Suomessa liikaa laserlaitteita"

Komplikaatioiden jälkiä paikataan myöhemmin myös julkisessa terveydenhuollossa. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan silmäklinikalla korjataan vain akuutteja vaivoja, kuten tulehduksia tai silmään tulleita vammoja.

Silmäklinikalle ottavat yhteyttä myös laserleikkauksen tulokseen tyytymättömät asiakkaat, jotka eivät leikkauksen jälkeen näekään täydellisesti.

– Mainonta on niin kovaa, että potilaille ei välttämättä synny oikeata kuvaa siitä, mikä on tehtävissä ja mikä ei. Jos haluaa nähdä hyvin sekä kauas että lähelle, tarvitaan yleensä moniteholasit avuksi, sanoo osastonylilääkäri, professori Timo Tervo.

Tervon mielestä Suomessa on aivan liikaa kalliita laserlaitteita väestömäärään nähden.

– Tällä laitemäärällä pystyisi leikkaamaan vaikka koko Venäjän taittovirheleikkaukset. Viimeisimmässä tekniikassa on aina jokin marginaalinen parannus aiempiin verrattuna, ja sitä sitten mainostetaan. Kun kallis laite on yhdellä palveluntuottajalla, niin toistenkin pitää hankkia se. Ja rahat on otettava potilailta, Tervo sanoo.

"Potilaalle annetaan liikaakin tietoa"

Medilaserin silmälääkärin Seppo Pajarin mielestä ihmisille jaetaan paljonkin tietoa, mutta sitä on vaikea ymmärtää.

– Tyyli on hyvin amerikkalainen: kaikki mahdolliset komplikaatiot luetellaan paperilla, ja nimi alle. Potilas on saanut tiedon, mutta onko hän ymmärtänyt sen. Aikaakin käytetään paljon enemmän kuin ennen, mutta vaikka miten selittää, niin joskus käy ilmi, että potilas on ymmärtänyt asian väärin, Pajari harmittelee.

Laserleikkausta harkitseva tapaa yleensä ensin optikon, joka tekee tarvittavat mittaukset ja ehdottaa sopivaa menetelmää. Varsinaisen leikkauspäätöksen tekee kirurgi, jonka potilas tapaa vain lyhyesti, joskus vasta leikkauspäivänä.

– Optikot tuntevat optiikan, mutta eivät tiedä lääketieteellisiä asioita niin hyvin. He kysyvät sitten lääkäriltä, kun tarvitaan. Yleensä kysymyksiä tulee päivittäin. Itse teen kaikki leikkaukseni vanhanaikaisesti eli tapaan potilaat ennen ja jälkeen leikkauksen, usein montakin kertaa, Pajari kertoo.

Komplikaatio voi ilmetä vuosien päästä

Mitä suurempi taittovirhe silmässä on, sitä enemmän siitä pitää poistaa kudosta eli sarveiskalvoa näön parantamiseksi. Jos sarveiskalvoa ohennetaan alle turvallisen minimirajan, voi silmän sarveiskalvo pullistua, mikä huonontaa näköä.

Komplikaatio voi ilmetä vasta vuosien päästä leikkauksesta. Näön huonontuessa kaikki eivät huomaa hakeutua ajoissa hoitoon.

Pajarin mukaan sarveiskalvon pullistuma on diagnosoitu ainakin sadalla suomalaisella, mutta lisää tapauksia on "muhimassa".

– Niihin on onneksi keksitty hoitokin, jos sitä päästään ajoissa toteuttamaan, Pajari sanoo.

"Linssileikkaus on turha riski"

Jos silmässä on suuri taittovirhe tai huomattava ikänäköisyys, se voidaan korjata vain silmän sisäisellä linssileikkauksella.

Linssileikkauksen tekniikka on sama kuin kaihileikkauksessa, eli silmän mykiö poistetaan ja sen tilalle asetetaan tekomykiö eli keinolinssi. Mahdolliset komplikaatiotkin ovat erilaisia kuin laseroinnissa: keinolinssi aiheuttaa häikäistymistä ja näköhäiriöitä hämärässä.

Suureen likitaittoisuuteen liittyy jo itsessään verkkokalvon irtauman riski, ja linssileikkauksen jälkeen se vielä kohoaa hieman, mutta on hyvin harvinainen.

Timo Tervon mielestä linssileikkaus on turha riski.

– Toki linssileikkauksella saadaan kohtuullisen hyvä kauko- ja lähinäkö, mutta leikatulla silmällä ei näe aivan yhtä hyvin kuin parhailla mahdollisilla monitehosilmälaseilla. Linssileikkaus on optisesti parempi, jos puhutaan pelkän kaukonäön korjauksista isoissa ja varsinkin plus-korjauksissa, Tervo sanoo.

Seppo Pajari on toista mieltä.

– Linssileikkauksessa optiikka on hyvä, monessa tapauksessa parempi kuin laserleikkauksessa. On vain valittava potilaat, joilla verkkokalvo on hyvä. Jos se on heikko, niin ei ole syytä tehdä temppuja, jotka vain lisäävät riskiä, Pajari sanoo.

Hän huomauttaa, että suuri likitaittoisuus altistaa muillekin silmäsairauksille, mistä ihmiset eivät usein tiedä: harmaa- ja viherkaihille ja verkkokalvon rappeumalle.