Lukioiden erityistehtävät syynätään – painavatko olympiamitalit tarpeeksi?

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi lukioiden eritystehtäviä selvitysmiesten avulla. Lukiokoulutusta ohjaava asetus uusittiin marraskuussa. Nyt voimassa olevat luvat erityisiin koulutustehtäviin raukeavat elokuussa 2016.

Kotimaa
Kerttu ja Iivo Niskanen yhteiskuvassa.
Tomi Hänninen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän selvittämään lukiokoulutuksen erityisten koulutustehtävien asemaa ja tarvetta jatkossa. Tiedotteensa mukaan ministeriö pitää tärkeänä, että erityisten koulutustehtävien asema ja tarve selvitetään ja arvioidaan uudistettaessa toisen asteen koulutuksen rakennetta.

Erityisen koulutustehtävän lupia on tällä hetkellä 42 koulutuksen järjestäjällä ja erityisen koulutustehtävän mukaisia lukioita on yli 70. Erityinen koulutustehtävä voi olla esimerkiksi jonkin oppiaineen tai aineiden erityinen painotus kuten musiikki, kuvataide, urheilu, vieraskielinen opetus tai International Baccalaureate-opetus.

Lukioiden erityistehtäviä selvittävät järvenpääläinen kasvatustieteen tohtori Atso Taipale ja kiteeläinen rehtori, liikuntatieteiden maisteri Kyösti Värri. Selvityksen on määrä valmistua maaliskuun 13. päivään mennessä.

Selvitys liittyy toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa ja rahoitusta kokeviin uudistuksiin, jotka ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Valtioneuvosto antoi marraskuussa 2014 asetuksen lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Asetus ja sen perusteelta valmisteltavat lukion opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön elokuussa 2016, jolloin nyt sovellettavan asetuksen kumoutumisen seurauksena myös voimassa olleet erityiset koulutustehtävät raukeavat.

Toisen asteen järjestäjäverkkoa ja rahoitusta kokevat uudistukset on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2017 alussa. Toimivalta päättää erityisistä koulutustehtävistä on opetus- ja kulttuuriministeriöllä.

Erityinen koulutustehtävä oikeuttaa poikkeamaan lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskevasta asetuksesta ministeriön lupaehtojen mukaisesti. Lisäksi osa erityisen koulutustehtävän omaajista on saanut erityisen koulutustehtävän perusteella korotettua rahoitusta.

Marraskuussa lukiouudistus huoletti Sotkamossa

Esimerkiksi Kainuussa on pelätty lukiouudistuksen vaarantavan muun muassa Sotkamon urheilulukion tulevaisuuden ja samalla talvilajien olympiamitalit. Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmat ovat romuttamassa huippu-urheilijoiden koulutusjärjestelmää, arvioi Sotkamon lukion rehtori Mauri Reinikka marraskuussa.

– Esimerkiksi viime kevään Sotshin olympiakisoissa oli Sotkamon urheilulukion kasvatteja neljä mitalistia. Oikeastaan kaikki muut mitalistit mitä miesten jääkiekkomaajoukkueen ohella tuli, oli Sotkamon kasvattien tuomia.

Erityisesti talvilajien urheilijoiden harjoittelu täysipainoisesti opiskelujen rinnalla tarkoittaa neljättä opiskeluvuotta lukiossa. Tätä ei valtio tulevaisuudessa kustanna, mikäli esitetty rahoitusmalli menee läpi.

Sotkamon urheilulukiossa valtion rahoitus pienenee yli 200 000 euroa vuodessa, jos leikkaus iskee sekä eritystehtävään suunnatun rahan puolittamisena että neljännen opiskeluvuoden jäädessä rahatta. Leireineen, harjoitteluineen ja kisoineen lukio-opiskelua ei saa vietyä läpi ministeriön edellyttämässä ajassa, sanoo Reinikka.

– Minusta perusidea romuttuu, kun yhtä aikaa pyrimme valmentamaan mitalisteja olympia- ja maailmanmestaruustasolle ja samalla heidän pitäisi pystyä käymään myös koulunsa käymään kunnolla, jotta heillä olisi jatko-opintomahdollisuus.