Uusi laki uhkaa turvakotien työtä – väkivallan kierrettä ei akuutilla avulla katkaista

Turvakotien määrä ei täytä kansainvälisiä velvoitteita, tällä hetkellä turvakotipaikkoja uupuu koko maassa miltei 80 prosenttia. Uusi laki puskee toimintaa akuutin kriisin hoitoon, kun katse pitäisi pitää väkivallan kierteen lopettamisessa.

politiikka
Lapsen piirrustus Tampereen turvakodin seinällä
Liisa Leinonen / Yle

Turvakotien tilanne Suomessa on Euroopan neuvoston suosituksiin nähden huono. Esimerkiksi Pirkanmaalla pitäisi olla asukaslukuun nähden 50 perhepaikkaa, mutta nyt paikkoja on vain seitsemän.

Uuden turvakotilain tarkoitus on varmistaa ympärivuorokautinen turvakotipalveluiden saatavuus asuinpaikasta riippumatta. Rahoistuvastuu siirtyy valtiolle. Laissa puhutaan ensi- ja turvakotipalveluista kriisipalveluina.

– Mikä mahtaa olla lainsäätäjän ajatus siitä, mitä akuutti kriisityö tarkoittaa? ihmettelee Tampereen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Maria Länsiö.

Väkivallan kierteeseen ei akuutti apu auta

Nykyisellään Suomessa turvakodit tekevät väkivaltatyötä. Eli sen sijaan, että apua tarjotaan vain yksittäiseen väkivaltaiseen hetkeen, perheitä autetaan etsimään ratkaisuja väkivallan kierteen katkaisemiseen. Erityisen tärkeää on, että lapsille annetaan aikaa ja tilaa kertoa tapahtuneista.

– Me voimme olla väkivaltaa kokeneille lapsille ainoa mahdollisuus kertoa, mitä he ovat nähneet ja kokeneet ja miltä se tuntuu, sanoo Länsiö.

Ketään ei koskaan käännytetä, vaan tilaa löytyy aina

Maria Länsiö

Ensi- ja turvakotien toiminnalle ominaista on asiakasmäärien aaltoliike. Esimerkiksi vuosi 2013 oli Tampereella kiireistä aikaa, mutta viime vuonna tilanne rauhoittui. Asiakasmääriä on vaikea ennakoida.

– Me emme halua olla pelkkä sijoituspaikka. Haluamme auttaa koko perhettä ratkaisemaan väkivallan kierrettä.

Tampereen ensi- ja turvakodin nykyiset tilat ovat pienet, ahtaat ja vanhanaikaiset. Siitä huolimatta viesti on selvä:

– Ketään ei koskaan käännytetä, vaan tilaa löytyy aina, sanoo Länsiö.

Maahanmuuttajanaisten asema on Suomessa heikko

Joka neljännen turvakotiin tulevan asiakkaan äidinkieli on joku muu kuin suomi. Erilaisten kulttuuristen ja uskonnollisten erojen kanssa tullaan toimeen, mutta kielimuuri saa joskus miettimään.

– Kun välissä on tulkki, monesti miettii välittyykö viesti siten, kuten asiakas tai työntekijä on asian tarkoittanut, sanoo Länsiö.

Maahanmuuttajanaiset tulevat ensi- ja turvakotiin ensisijaisesti kotona tapahtuvan väkivallan takia. Ulkopuolelta tuleva väkivallan uhka ei saa naisia jättämään kotiaan.

– Maahanmuuttajanaiset ovat usein vain kotona lasten kanssa, ja asema jo perheessäkin on heikompi kuin suomalaisten naisten, kertoo Länsiö.

Maahanmuuttajien saapuminen turvakodin asiakkaiksi on merkki siitä, että ensi- ja turvakoteihin luotetaan ja uskalletaan tulla hakemaan apua.