Tuomiston pihamaalla piipahti mustarastas ja monta muuta lintua

Seinäjokelaisen Hannu Tuomiston tavoin tuhannet lintuharrastajat laskevat jälleen tänä viikonloppuna omissa pihapiireissään liikkuvat lintulajit. Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersvedin mukaan lintuhavainnointitapahtumalla on jo merkitystä myös lintututkimuksen näkökulmasta. Talitiainen on todennäköisesti tämänkin talven pihabongauksen yleisin lintuhavainto, mutta harvinaisempiakin lintuja voi nähdä.

luonto
Seinäjokelaisen lintuharrastaja Hannu Tuomiston pihamaalla piipahteli Pihabongaus-lauantaina reilusti toistakymmentä lintulajia.
Hanne Leiwo/Yle

Seinäjokelainen lintuharrastaja Hannu Tuomisto odottelee toimittajaa Pihabongaus-tapaamiseen muistikirja kädessä. Sinne merkitään havaitut lintulajit, joita kertyykin havaintotunnin aikana reilusti toistakymmentä. Pihalintuja, jotka viihtyvät Tuomiston pihapiiriin rakennetussa kaupunkipihaparatiisissa.

– Näin talvikaudella lintujen ruokinta on tärkein. Tällä pihalla on auringonsiemeniä, kauralyhde, talipötköjä ja olen laittanut sinne pesäpönttöjä, joita tiaiset hyödyntävät myös yöpymispaikkoina, Hannu Tuomisto kertoo.

Linnut tottuvat ruokintapaikkoihin, joten Tuomisto muistuttaakin vanhasta totuudesta:

– Jos aloittaa ruokinnan, pitää pitää sitä yllä koko talven. Toisalta, lintuharrastajat tekevät näin myös pohjatyötä sille, että näkisivät mahdollisimman monta lajia.

Tuomiston pihalta löytyvä ruoka toimiikin hyvänä houkuttimena. Eniten Tuomisto iloitsee ruokinta-automaatille piipahtavasta mustarastaskoiraasta.

– Pihabongauspäivän teema ei ole kilpailu, mutta monella lintuharrastajalla on kilpailuviettiä. Minä olen ehkä enemmän fiilistelijä. Nautin luonnon tunnelmasta.

Entä mikä laji olisi se, jonka näkeminen sykähdyttäisi harrastajaa nyt eniten?

– Vähän toiveissa on, että jos taviokuurna sattuisi näkymään. On ollut hyvin pihlajanmarjoja ja taviokuurnat ovat lähteneet pohjoisesta liikkeelle. Seinäjoella on niitä jonkun verran ollut. Sillä on kaunis huilumainen ääni ja koiraat ovat komean punertavia. Kyllä me se sitten tunnistetaan, Tuomisto vakuuttaa.

Kerätyillä havainnoilla merkitystä

BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersvedin mukaan nyt kymmenettä kertaa järjestettävän Pihabongauksen myötä Suomeen on kertynyt sellaista tietoa talvilinnuista ja niiden esiintymisestä, että sillä alkaa olla jo merkitystä.

Onko siellä ketään?
Onko siellä ketään?Hanne Leiwo/Yle

– On tässä se kansalaistutkimuselementti eli on saatu tuloksista hienoja aikasarjoja, ja mitä pidempään jatketaan, niin sitä arvokkaampaa kerättävä tieto on, Jan Södersved sanoo.

Pihabongauksen tulokset vuosien varrelta osoittavat, että esimerkiksi sinitiainen on levittäytynyt pohjoisemmaksi ja yleistynyt. Jan Södersvedin mukaan talviruokinnan mahdollistamana.

– Varpusella tasainen alamäki on jatkunut pitkään ja samaan aikaan pikkuvarpunen on runsastunut. Se on löytänyt sellaisen "kolon", jota täyttää ja sitä hyödyntäen levittyy vauhdilla, Södersved tietää.

Talitintti taas ykköseksi?

Jan Södersved vakuuttaa, että suomalaisten lintutuntemus on kohtuullisella tasolla. Vaikka moni toisin itse sanookin.

– Moni on sitä mieltä, ettei tunne lajeja, mutta sitten kun alkaa katsoa, yllättyykin, että kyllähän minä ne tunnen, Södesved sanoo.

Sekä netistä että lintukirjoista on saatavissa apua lajituntemuksen mahdolliseen epävarmuuteen. Nykyään myytäviä äänellisiä lintukirjojakaan Södersved ei moiti.

– Kyllä ne ovat hyviä. Pystyy yhdistämään äänen ja kuvan, jolloin on useampi asia, joka voi auttaa muistamaan.

Ja riippuen hiukan asuinalueesta, voi joidenkin lajien bongaamiseen varautua jo ennalta.

– On sitten kaupunki tai maaseutu, niin talitiainen on yleisin ja runsain laji. Keltasirkkuja on vähemmän kaupungissa, ne ovat maaseudulla, kun kaupungissa voi vilahtaa pulu tai varislintu, Jan Södersved sanoo.

Lintujen esiintymisessä on eroja myös maantieteellisesti. Etenkin pohjoinen-etelä -suunnassa.

– Etelässä mustarastas, pohjoisessa hömötiainen on runsaampi, Södersved tietää ja toteaa, että hömötiainen on jonkun verran yleisempi myös idässä kuin lännessä.

Kaikki saa ilmoittaa

Pihabongaukseen osallistui viime vuonna lähes 20 000 suomalaista 13 000 pihalla. Lintuhavaintoja tehtiin yli puolesta miljoonasta lintuyksilöstä.

– Sellaista kuntaa ei manner-Suomessa olekaan, missä ei osallistuttaisi. Kaikki linnut saa ilmoittaa, mitä näkee, sanoo Jan Södersved.