Näkökulma: Jaksavatko ruotsalaiset olla kilttejä muukalaisille?

Kasvava pakolaisvirta ja kansallispopulismin nousu koettelevat Ruotsin perinteistä avosydämistä suhtautumista muualta tulleisiin, kirjoittaa Jyrki Hara Tukholmasta.

Ulkomaat

Tyttäreni kysyy usein lähikaupan edessä, miksi en anna rahaa kerjäläiselle. Tai vielä todennäköisemmin hän sanoo painokkaasti: "Anna rahaa tuolle kerjäläiselle."

Jyrki Hara
Jyrki Hara.Yle

Hän on viisivuotias. Huomaan vastaavani usein, ettei minulla ole käteistä. Ei ole mukana niitä kolikoita tai seteleitä, joita voisi antaa.

Se on totta, tietysti. Ei ole tapana valehdella tytölle. Maksan Gouda-juustoni, mellanölini ja tuoreen timjamini aina kortilla nykyisin.

Vastaus tuntuu silti epärehelliseltä jotenkin.

Tukholmassa ja Ruotsissaon kerjäläisiä enemmän kuin koskaan. Vaikka he tulevat lämpimämmistä maista, talvi ei näytä juuri vaikuttavan. Heitä on ainakin pääkaupungissa joka puolella koko ajan.

Poliisi kertoo sydämensä murtuvan, kun ei voi osoittaa kerjäläiselle yösijaa.

Ruotsalaisten suhtautuminen näihin ihmisiin näyttää usein… niin, ruotsalaiselta.

Yleisönosastokirjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa vaaditaan kerjäävien ihmisten kunnioittamista, silmiin katsomista. Yksittäiset kauppiaat järjestävät tempauksia oviensa suussa kerjäävien ihmisten auttamiseksi.

Kotikulmillani Vasastanissa puistoista nukkujia hätistävä poliisi kertoo sydämensä murtuvan, kun ei voi osoittaa kodittomalle paikkaa, minne mennä.

Paljon enemmän kuin kerjäläisiä, Ruotsiin virtaa pakolaisia. Sota Syyriassa ja Irakissa on nostanut turvapaikanhakijoiden määrät ennen näkemättömiin lukemiin: tänä vuonna uusia on tulossa maahanmuuttoviranomaisen mukaan lähes 100 000.

Ruotsin suurimman porvaripuolueen johtaja tarttui aiheeseen viime vaalien alla. "Avatkaa sydämenne", kuului kokoomuspääministeri Fredrik Reinfeldtin kehotus tuolloin.

Ja monet kunnat ovat avanneet, niin että rintaan jo ottaa. Pakolaisten määrä jakautuu varsin epätasaisesti Ruotsin kuntien kesken. Södertäljen kaltaiset suurvastaanottajat natisevat liitoksissaan. Uusille tulijoille on vaikea löytää säällisiä asuntoja, työpaikoista puhumattakaan.

Södertäljen kunnanvaltuuston johtaja vaati haastattelussamme muilta Ruotsin kunnilta ja muilta EU-mailta suurempaa vastuunkantoa. Ja antoi samalla täyden tukensa Ruotsin avokätiselle maahanmuuttopolitiikalle. "Koska muuten maailmasta tulee kylmempi paikka", Boel Godner perusteli.

Myös toisenlaisia esimerkkejämuualta tulleiden kohtelusta toki löytyy.

Ruotsidemokraatit vei uudet äänestäjänsä maltilliselta kokoomukselta. Nyt menetetyt äänestäjät halutaan takaisin.

Kerjäläisten leireissä sytyteltiin viime vuoden lopulla tulipaloja. 75-vuotias mies potkaisi kerjäläisnaista Lundissa, toinen pahoinpideltiin kaupan edustalla Göteborgissa. Sjöbossa mies varasti kaupasta Ipadin, antoi sen kerjäläiselle ja ilmoitti tämän varkaaksi poliisille.

Lokakuun vaalien suurin ja ainut voittaja oli Ruotsidemokraatit. Puolue, joka on yleistänyt maahanmuuton Ruotsin yhteiskunnalliseksi perusongelmaksi ja nosti viime vuonna kerjäämisen kieltämisen keskeiseksi vaaliteemakseen. Se ei ole vaatimuksineen lainkaan yksin. Viime keväänä julkaistun mielipideselvityksen mukaan yli puolet kaikista ruotsalaisista kieltäisi katukerjäämisen.

Ruotsidemokraatit vei uudet äänestäjänsä maltilliselta kokoomukselta. Vaikka Ruotsidemokraattien eristäminen valtakunnanpolitiikassa näyttää jatkuvan, menetetyt äänestäjät halutaan takaisin.

Kokoomuksen ja koko neljän puolueen porvariallianssin maahanmuuttoretoriikka on tällä hetkellä murroksessa. Yleissävy voi kääntyä ongelmalähtöiseksi. Vihamielistä siitä ei ole tulossa, ei lähellekään, mutta poliittinen korrektius ja vaiteliaisuus ovat murtumassa pragmaattisuudeksi.

Netissä avointa muukalaisvihaa on sen sijaan Ruotsissakin tarjolla yllin kyllin. Verkko antaa hyvän mahdollisuuden huudella puskista paljoa perustelematta. Ranskan terrori-iskut eivät varsinaisesti parantaneet tilannetta.

Omasta työstäni saamani yleisöpalaute koskee pääsääntöisesti Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa liippaavia aiheita. Muistutetaan Ruotsin avosylilinjan naiiviudesta ja epäonnistumisesta. Ei pidä kuulemma hyssytellä tai peitellä.

Ruotsidemokraatit olivat lähellä sysätä Ruotsin uusintavaaleihin, mutta puolueiden tekemä niin kutsuttu joulukuun sopimus antoi nykyhallitukselle – ja oppositiolle – neljä vuotta aikaa harjoittaa ja päivittää politiikkaansa ennen uutta vaalikoitosta.

On kiinnostavaa nähdä, miten Ruotsidemokraattien gallup-kannatuksen ja muiden puolueiden maahanmuuttolinjausten tuona aikana käy.

Kantavatko ruotsalaiset tästä eteenpäinkin maailmanpelastajan rooliaan ylpeinä? Vai kääntävätkö laitaliikkeiden uho ja käytännön integraatio-ongelmat mielialat muualta tulleita vastaan?

Itse en vieläkään osaa päättää, miten apua pyytävä vierasmaalainen pitäisi kadulla kohdata.

Vaikka lapsikin sen tietää.