Tutkija: Yksineläjät valuvat huono-osaisten joukkoon

Suomalaisessa toimeentulotukijärjestelmässä on valuvika, sanoo sosiologian professori Juho Saari. Asumiskustannukset ovat hänen mukaansa nousseet viime vuosina etuuksia nopeammin.

ilmiöt
Tuntematon mies kuvattuna selkäpuolelta kävelee eteenpäin kädet taskussa. Taustalla ihmisiä.
Mikko Suhonen

Yksin sosiaaliturvan varassa asuvien tilanne on heikentynyt nykyisen taloustaantuman aikana. Tätä mieltä on Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Juho Saari. Hänen mukaansa varsinkin ikääntyvä, yksin vuokralla asuva valuu aiempaa useammin huono-osaisten ryhmään.

– Viimesijaisessa turvassa on kohtuullisen paha valuvika. Perusturvan taso ei riitä asumiskustannuksiin, sillä asumiskustannukset ovat nousseet viime vuosina nopeammin kuin etuudet, Saari sanoo.

Suomalainen yhteiskunta on Saaren mukaan rakennettu yksilöllisen sosiaaliturvan varaan. Talouteen tarvitaan kuitenkin kaksi elättäjää, jotta tultaisiin toimeen edes kohtuullisesti.

– Yksinhuoltaja saa tukea lasten kautta, mutta jos aikuinen asuu yksin ja elää etuuksilla, voi elämäntilanne olla heikko.

Toimeentulotuella eläminen vaatii tiukkaa talouskuria

Saaren kuvaama yksineläjä kuulostaa tutulta Kotkan sosiaalityön johtaja Anna Liakalle. Sosiaalipuolen yleisin asiakas on hänen mukaansa yksinäinen mies. Hän myöntää, että alle 500 euron toimeentulotuki asettaa tiukat rajat.

– Toimeentulotuella pärjääminen edellyttää tarkkaa talouden pitoa. Se ei vaadi kuin vähän pelaamista peliautomaatilla tai muutamalla kaljalla käymistä, kun raha on jo mennyt.

Liakka arvioi, että myös nuorten määrä Kotkan sosiaalityön asiakkaina on kasvanut.

– Nuori jää helposti kotiin. Ehkä nykyinen palvelujärjestelmä ja Internet on tehnyt sen, ettei kotoa tarvitsekaan poistua.

Liakka kuvailee huono-osaista sellaiseksi, joka on pienituloinen, asunnoton ja yksinäinen.

Heikoimmat olot löytyvät laitoksista

Juho Saari on vastikään kirjoittanut kirjan huono-osaisten tilanteesta Suomessa. Hän tarkoittaa huono-osaisella köyhän väestön heikointa viidennestä.

– He ovat elintason, elämän laadun ja elämäntavan suhteen erilaisia kuin muu väestö. He ovat muukalaisia keskuudessamme. Valtaväestö ei tiedä heidän arjesta ja heitä katsotaan pitkän etäisyyden päästä.

Saari sanoo, että Suomessa heikoimmassa asemassa ovat laitosväestö, oikeuspsykiatrian potilaat ja pitkäaikaiset vangit. Sen jälkeen tulevat asunnottomat, joita Suomessa on hänen mukaansa noin 20 000.

– Huono-osaisten parasta porukkaa nähdään leipäjonoissa, diakonien vastaanotoilla ja erityispalveluiden piirissä. Yhteiskunta on toimiva siinä mielessä, että palvelujärjestelmä on suhteellisen hyvä päihdeongelmaisille, mielenterveyskuntoutujille ja asunnottomille. 2000-luvulla on tehty hyvää työtä sillä saralla.

Vuokra-asuntoja tarvitaan lisää

Saari peräänkuuluttaa silti toimeentulotuen tarkistamista. Byrokratiaa pitäisi myös keventää, sillä huono-osaiset joutuvat usein odottamaan tukia.

– Etuuksien yhteensovittamista pitäisi myös parantaa. Keskeisin asia on kuitenkin vuokra-asuntojen tarjonnan lisääminen ennen kaikkea kasvukeskuksissa.

Runsaan työttömyyden vaivaamassa Kotkassa tehdään töitä huono-osaisten aktivoimisen eteen. Kaupunki tutkii yhdessä järjestöjen kanssa, miten kotkalaiset saadaan paremmin mukaan erilaisiin aktiviteetteihin esimerkiksi kokoontumisilla Satamatalolle.

– Kun ei kerran töitä saada järjestettyä, niin yritämme järjestää ainakin aktiviteettejä, toteaa Anna Liakka.