Muistisairauksien riskiä voi pienentää elämäntavan muutoksilla – "Hauska on hyödyllistä aivoille"

Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan, vaikka riski sairastua yli 65-vuotiaana ei ole lisääntynyt sadassa vuodessa. Muistisairauksia on enemmän, koska ihmiset elävät vanhemmiksi kuin aiemmin. Lievät muistisairaudet työikäisillä havaitaan myös aiempaa varhemmin.

Kotimaa
Shakkipeli.
Yle

Muistisairauksiin kuten Alzheimerin tautiin, Lewyn kappale -tautiin tai verenkiertoperäiseen dementiaan ei tunneta parantavaa lääkettä. Sairauksien jo puhjettua niiden etenemistä voidaan hidastaa ja sairastuneen kuntoa kohentaa varhain aloitetulla lääkehoidolla ja ylläpitävällä kuntoutuksella.

Sairastuneen ja hänen perheensä elämänlaatua voivat parantaa myös muistikoordinaattorit. Heitä löytyy kymmenistä muistiyhdistyksistä eri puolilla Suomea. Myös Muistiliitosta saa apua ja orientaatiota muistisairauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Elämäntavoilla ja omilla valinnoilla voi vähentää sairastumisen riskiä ikääntyessä, sanoo kokenut neurologian erikoislääkäri Kati Juva vanhuspsykiatrian poliklinikalta HUS:ista.

– Muistisairauksien ehkäisyssä ohjeet ovat yleiset terveysohjeet. Meillä on hyvin paljon tutkimuksia siitä, että nämä ihan samat, tavalliset verenkiertohäiriöiden riskitekijät koskevat myös muistisairauksia. Korkean kolesterolin, korkean verenpaineen välttäminen, diabeteksen välttäminen. Sairauksia voi olla vaikea välttää, mutta elintapojen kautta ne tulevat.

Verenpaineeseen liittyy suolan käyttö, ylipainoa pitäisi välttää eli liikunta on tärkeää, kovat rasvat ovat vaarallisia ja kalaa pitäisi syödä, kertaa Juva. Myös vihannekset ja marjat ovat tärkeitä ruokavaliossa. Aivoterveyteen pätevät samat ohjeet kuin muuhunkin terveyteen, hän sanoo.

– Omilla päätöksillä ja omilla toimilla voi hyvin paljon vaikuttaa riskiin, onko todennäköisesti sairastumassa muistisairauteen kahdeksankymppisenä.

Kati Juva
Neurologian erikoislääkäri Kati Juva.Yle

Elämäntavan muutokset pitää tehdä kymmeniä vuosia aikaisemmin, jos ei nuorena niin viimeistään keski-iässä, Juva painottaa.

Sosiaalisuus on tärkeää

Monet tuntevat ihmisiä, jotka painavat tietoisesti asioita muistiin; vaikka numeroita tai jotain muuta triviaalia tietoa harjoittaakseen muistiaan tai muistisairauksien pelossa.

– Muistin harjoittamisella ei ole suoraan merkitystä ehkäisyssä, mutta aivojen käytöllä ylipäänsä on. Olennaista on, että jos se on hauskaa, niin se on hyödyllistä, kuten Muumimamma on jossain sanonut. Väkisin ei pidä lähteä vääntämään. Puhdas muistiharjoitus, että opettelee jotain luetteloita, ei auta, mutta se, että on paljon käyttänyt aivojaan auttaa, sanoo Juva.

Tutkimuksista tiedetään, että pitkään kouluja käyneella muistisairaudet tulevat myöhemmin. Niihin vaikuttavat myös yleinen vireys ja osallistuminen. On myös tutkimuksia, että kulttuuri pidentää ikää, kertoo Juva. Niin ikään sosiaalisella pääomalla on merkitystä.

Juva kertoo tutkimuksesta, jossa suomenkielistä ja ruotsinkielistä väestöä verrattiin toisiinsa Pohjanmaalla. Väestö on hyvin samanlaista elintavoiltaan ja geneettisesti. Ruotsinkieliset elävät hieman vanhemmiksi ja saavat muistisairauden hieman myöhemmin. He ovat myös hieman terveempiä.

– Ainoa ero näissä ryhmissä on jonkinlainen kulttuurinen yhteisöeläminen ja sosiaalinen pääoma. Tämän tyyppinen panostaminen tuntuisi hyödylliseltä myös aivojen hyvinvoinnin kannalta, kertoo Juva.

Korjaus 16.2. 2015. Muistikoordinaattorit ovat kuntien työtekijöitä muistisairaiden palveluketjussa. He ovat tavallisimmin sairaanhoitajia, terveydenhoitajia tai vastaavia amk-tutkinnon suorittaneita. He koordinoivat kotona asuvien muistisairaiden avuntarvetta.