Professori: Hiiliomistukset alkavat käydä yhä riskialtiimmiksi

Kannattaako kivihiilen, öljyn ja maakaasun tuotantoon sijoittaa valtavia summia rahaa, jos niiden käyttö joudutaan tulevina vuosikymmeninä lopettamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Sijoittajat joutuvat pohtimaan tätä kysymystä yhä vakavammin jo nyt.

talous

Nordean aikomus myydä pois eniten ilmastonmuutosta kiihdyttävät hiilikaivossijoituksensa voi kertoa siitä, että sijoittajat alkavat herätä niin sanottuun hiiliriskiin. Tätä mieltä on vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

– Taustalla on tosiasia, että hiiliomistukset alkavat käydä yhä riskialttiimmiksi. Ilmastonmuutos jatkuu kiihtyvää vauhtia, ja maailman eri valtiolla on tarve hillitä sitä. Kivihiili on yksi suurimmista hiilidioksidin lähteistä. Toisaalta nyt alkaa olla teknologisesta ja kaupallisesta näkökulmasta yhä merkittävämpiä vaihtoehtoja aurinkovoiman, tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian sekä energiatehokkuuden puolella, Halme arvioi.

Hiiliriskillä viitataan siihen, että iso osa fossiilisen energian omistuksista voi muuttua lähes arvottomiksi, mikäli maailman maat haluavat hillitä tosissaan ilmastonmuutosta. Carbon Tracker Initiative -ajatuspajan kuuluisan raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) 80 prosenttia fossiilisen energian varoista pitää jättää polttamatta energiaksi, mikäli maapallon keskilämpötilan nousu halutaan rajata turvarajana pidettyyn kahteen asteeseen.

"Tärkeä esimerkki"

Nordea suunnittelee myyvänsä hallinnoimistaan rahastoista hiilikaivososakkeita 100 miljoonan euron arvosta. Vaikka poisvedettävä summa on pieni, Halme pitää Nordean aikomusta tärkeänä esimerkkitapauksena.

– Jos näin tulee tapahtumaan tulevaisuudessa laajemminkin, niin pitäisin tätä todella hyvänä näkymänä maailman energiantuotannon näkökulmasta.

Halmeen mukaan suurin vaikutus saataisiin siten, että Nordea sijoittaisi vapautuvat varat uusiutuvaan energiaan tai energiatehokkuuden parantamiseen.

Nordea ei vielä kerro, miten rahat sijoitetaan. Päästötön teknologia lienee vahvoilla, sillä jatkossa hiilidioksidipäästöistä rokotetaan yrityksiä nykyistä enemmän.

– Hiilidioksidipäästölle tullaan asettamaan jollakin aikavälillä tietty hinta. Tämä hinta hyödyttää joitakin yrityksiä ja haittaa toisia. Sijoitussalkkujen täytyisi olla sen mukaisessa linjassa, sanoo Nordean vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Antti Savilaakso.

Divestointi-liike kasvaa

Yhdysvaltain yliopistokampuksilta liikkeelle lähtenyt kansalaisliike on vaatinut jo vuosia sijoittajia divestoimaan eli vetämään rahojaan pois fossiilisesta energiasta. Mukaan ovat lähteneet muun muassa Stanfordin yliopisto, Maailman kirkkoneuvosto sekä symbolisesti merkittävä Rockefellereiden öljysuvun Rockefeller Brothers Fund.

Nordea on päätynyt samaan johtopäätökseen liiketaloudellisen analyysin ja asiakkaiden suunnalta tulevan kysynnän perusteella. Nordean päätöstä lienee vauhdittanut tosiasia, että hiilikaivosyhtiöiden osakkeiden arvo on romahtanut muutamassa vuodessa hiilen matalan hinnan vuoksi.

Suomessa Rahat pois fossiilisista -kampanjaa vetävän 350 Suomi -järjestön puheenjohtaja Sarianna Mankki kiittelee Nordean aikeita.

– Sillä on mielestäni tosi iso merkitys. Varmasti monet muut sijoittajat seuraavat nyt, miten päätös vaikuttaa sijoitusten tuottoihin, sanoo Mankki.

Entä jos Nordea vain haluaa kiillottaa imagoaan asiakkaiden silmissä?

– Kyllä se tekee sitäkin. Mutta todennäköisesti Nordea on miettinyt hiilisijoitusten riskiä, mikäli valtiot alkavat toteuttaa suunnittelemaansa ilmastopolitiikkaa ja yrittävät rajoittaa ilmastonlämpenemisen kahteen asteeseen, sanoo Mankki.