1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Ihmisen suku oppi käyttämään käsiään yllättävän varhain

Runsaat kaksi miljoonaa vuotta sitten eläneessä "afrikkalaisessa etelänapinassa" oli jo paljon ihmistä, mutta yhä myös runsaasti apinaa. Yllättäen se osasi käyttää käsiään jo meidän tavallamme, osoittavat luulöytöjen uusimmat tutkimukset.

Ulkomaat
Lyijykynää pitelevä käsi.
Ilkka Kemppinen / Yle

Käden ominaisuudet, joiden ansiosta voimme esimerkiksi kääntää avainta tai puristaa lujasti vaikkapa vasaraa, ovat ihmisen suvussa paljon oletettua vanhempia, kertoo tuore tutkimus. Ihmisen lähimmältä nykysukulaiselta simpanssilta kyky tällaisiin otteisiin puuttuu.

Brittiläisten Kentin yliopiston antropologit selvittivät arkeologisten löytöjen avullaAustralopithecus africanus-lajin mahdollista kykyä pidellä kivityökaluja jo 2–3 miljoonaa vuotta sitten.

Tutkijat keskittyivät siihen, miten toistuva voimakas liike muokkaa yksilön luita.

Australopithecus africanus, "afrikkalainen etelänapina", jonka jäänteitä on löytynyt Etelä-Afrikasta, oli piirteitään toisaalta apina, toisaalta jo ihminenkin. Edeltäviin lajeihin verrattuna sillä oli pyöreämpi kallo, jonka sisään mahtuivat isommat aivot, ja suhteellisen pienet hampaat. Leuka oli kuitenkin yhä apinamaisen vahva ja eturaajat pitkät.

Lantion ja jalan luiden perusteella Australopithecus africanus käveli kahdella jalalla, mutta eturaajat olivat edelleen sopivat kiipeilyyn. Jossakin vaiheessa evoluutio kuitenkin teki niistä kädet: niillä oli parempi käytellä kivenmurikkaa työkaluna kuin kiivetä puuhun. Uusi tutkimus on tuonut uutta valoa tuohon muutokseen.

Luut kertovat elintavoista

Vakiintuneen teorian mukaan Australopithecus africanus ei pystynyt käyttämään työkaluja kuin korkeintaan satunnaisesti ja kömpelösti. Kentin tutkijat kuitenkin löysivät sen peukalosta ja kämmenestä merkkejä peukalo-etusormi-otteesta, joka on tyypillinen työkaluihin tarttumisessa.

Tutkijat keskittyivät siihen, miten toistuva voimakas liike muokkaa yksilön luita. Kivityökalujen käytöstä jääneet vastaavat merkit ovat selvästi nähtävissä muun muassa neandertalinihmisten fossiileissa.

Samalla tavoin esimerkiksi joidenkin keskiajalta peräisin olevien vainajien on voitu paksuuntuneiden käsivarren ja kyynärpään luiden perusteella todeta olleen ammatiltaan armeijan jousimiehiä.

Kentin yliopiston tutkijoiden esittämä uusi näyttö tukee joidenkin tutkijoiden jo aiemmin esittämiä, kivityökalulöytöihin perustuvia arveluja valtateorian virheellisyydestä.

Lue seuraavaksi