Vihriälä: Syrizan vaalivoitto luo epävarmuutta Kreikkaan ja Eurooppaan

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä pitää todennäköisenä, että muutkin hätälainoja saaneet maat halunnevat höllennyksiä lainaohjelmiinsa, mikäli Kreikka neuvottelee itselleen uudet ehdot.

Ulkomaat
Syriza-puolueen puheenjohtaja Alexis Tsipras tuulettaa.
Kreikan vaalituloksen merkitystä arvioi Aamu-tv:ssä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Kreikkalaisen Syriza-puolueen vaalivoitto luo tietynlaista epävarmuutta niin Kreikan kuin Euroopankin asioihin, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Kreikassa sunnuntaina järjestettyjen vaalien voittajaksi noussut Syriza on luvannut neuvottelevansa maan lainaohjelman ehdot uusiksi.

– Jää nähtäväksi, millaisia vaatimuksia Syriza tai uusi hallitus, jos sellainen saadaan muodostettua, asettaa sopeutusohjelmien ja lainaehtojen muuttamiseksi. Jos ne ovat kovin kovia, niin sopimusta ei synny ja silloin on isoista ja hankalista asioista kysymys. Jos ne taas ovat vaatimattomampia, niin uskoisin että jonkinlaiseen sopimukseen päästäisiin, Vihriälä sanoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Vihriälä ei kuitenkaan pidä kovin todennäköisenä, että Kreikka jättäisi euron, sillä kreikkalaiset eivät halua erota eivätkä muut maat halua Kreikan lähtevän.

– Mutta jos vaatimukset ovat liian kovia, niin kyllä mahdollisuus Kreikan euroerosta on olemassa yksinkertaisesti sitä kautta, että Kreikan pankkijärjestelmän täytyy pystyä rahoittamaan itseään kaikissa oloissa.

Kuukausien kädenvääntö

Vesa Vihriälä arvioi, että kädenvääntö mahdollisista muutoksista saataneen vietyä läpi muutamassa kuukaudessa. Hänen mukaansa muutoksia on tehtävä jossain vaiheessa, sillä Kreikka ei selviä lainoistaan nykyisten lainaehtojen mukaan.

– Niitä on jossain vaiheessa helpotettava, ja miksi sitä ei tehtäisi nyt tällä kertaa. Kysymys on siitä, mihinkä mittaan ja millä tavalla - pikemmin kuin siitä, helpotetaanko vai ei.

Vihriälä pitää todennäköisimpinä höllennysvaihtoehtoina lainojen korkojen alentamista ja maksuaikojen pidentämistä nykyisestä 20–30 vuodesta mahdollisesti jopa 40–50 vuoteen. Myös sopeutusohjelmiin saatetaan tehdä muutoksia.

– Euroopan muille maille ei ole varmaankaan tavattoman tärkeää millä tavalla Kreikka huolehtii taloutensa kuntoon saattamisesta, julkisen talouden tasapainottamisesta ja kasvun vahvistamisesta, kunhan se tapahtuu.

Muut maat Kreikan vanavedessä

Suomella on arviolta seitsemän miljardin euron edestä vastuita Kreikassa, joista Suomen hallituksen taannoin neuvottelemat vakuudet kattaisivat noin miljardin. Vihriälän mukaan lainan maksuaikojen pidentämisellä ja korkojen alentamisella ei olisi suurta vaikutusta Suomen vakuuksiin.

– Niiden nykyarvo voi jonkin verran laskea, mutta emme menetä suoraan varsinaisesti rahaa. Eri asia on, jos niiden nimellisarvoja mennään heti leikkaamaan; sanotaan että saatte vain puolet niistä takaisin, niin se olisi meille tavattoman hankala asetelma.

Vesa Vihriälä pitää todennäköisenä, että muutkin hätälainoja saaneet maat halunnevat höllennyksiä lainaohjelmiinsa, mikäli Kreikka onnistuu neuvottelemaan EU:n kanssa omista muutoksistaan.

– Näin on ollut aikaisemminkin. Eri vaiheissahan tässä on korkoja alennettu ja laina-aikoja pidennetty ja tätä on sovellettu eri tavoin kaikkiin maihin. Olen ihan varma, että Irlanti, Portugali ja osittain ehkä Espanjakin ovat esittämässä uusia vaatimuksia, Vihriälä sanoo.