"Ehkä meidän kahvimakumme ei olekaan niin huono, kuin on aina ajateltu"

Suomalainen juo kahvinsa usein vaaleapaahtoisena, vaikka erikoiskahvien menekki onkin jo suhteellisen hyvää. Lappajärveläisten kahvinpaahtajien mukaan Keski-Euroopassakin on jo siirrytty vaaleampaan paahtoon, kun taas suomalaiset ovat oppineet arvostamaan myös tummapaahtoista kahvia.

Kahvinpaahtajat Sari Särkijärvi ja Katja Kujala perustivat Kaffiino-paahtimonsa entisen mattokutomon tiloihin Lappajärven Itäkylässä. Kuva: Päivi Rautanen/Yle

Suomalainen juo pääasiassa vielä tänäkin päivänä kahvinsa vaaleapaahtoisena, vaikka maailman kahvitrendit saavuttavat myös syrjässä sijaitsevan maamme aikaisempaa nopeammin. Suomen tee- ja kahviseuran puheenjohtaja ja kahvilayrittäjänä toimineen Maisa Venäläisen mielestä suomalaisen kahvimaku johtuu tottumiskysymyksestä.

– Suomalainen on tottunut vaaleaan paahtoon, joka sopii erittäin hyvin esimerkiksi pullaleivonnaisen kanssa. Tummempi paahto kestää puolestaan taas hyvin vähän suklaisempaa jälkiruokaa. Nuoret pitävät selvästi enemmän erikoiskahveista, mutta kyllä aikuisetkin, jotka matkustelevat paljon, arvostavat erikoiskahvien saatavuutta ja monipuolisuutta, kertoo Venäläinen, joka on tehnyt kahvin parissa työtä jo yli 30 vuotta.

Venäläisen mukaan kahvia kuluu vuosittain noin 10 – 11 kiloa per suomalainen, mikä tekee Suomesta Pohjoismaiden kärkimaita kahvin kulutuksessa. Onko määrä jo liikaa?

– Ei me juoda liikaa kahvia. Kahvi on tosi hyvä juoma, kunhan siitä tekee aina hyvän eikä liioittele. Nautiskellaan siitä kahvista ja juodaan sitä kohtuudella, niin kuin monessa muussakin asiassa aina kehotetaan tekemään, Venäläinen sanoo.

Erikoiskahveja pohjalaisille

Lappajärveläiset naapurukset Katja Kujala ja Sari Särkijärvi ostivat oman kahvipaahtimonsa syksyllä 2014. Naiset pyörittävät paahtimoa omassa pihapiirissään vielä harrastuspohjalta, mutta tavoitteena on kasvattaa toimintaa tulevaisuudessa.

Kujala ja Särkijärvi uskovat, että suomalainen kahvimaku voi muuttua tummemmaksi.

– Ehkä me voidaan vielä tottua tummempaankin paahtoon, mutta toisaalta Keski-Euroopassa ollaan jo siirtymässä vaaleapaahtoisempaan kahviin. Ehkä meidän kahvimakumme ei olekaan niin huono, kuin on aina ajateltu, Särkijärvi naurahtaa.

Kun kahvi on paahdettu, Sari Särkijärvi poimii papujen joukosta pois "ylikypsyneet" yksilöt. Kuva: Päivi Rautanen/Yle

Kahvinpaahtajien mukaan pohjalaiset ovat otollisia erikoiskahvien ostajia.

– Kyllä meille tuli yllätyksenä se, miten moni haluaa erikoiskahveja. Varsinkin joulun alla paahdoimme illat ja viikonloput omien töidemme ohessa. Kyllä suomalainen haluaa jo arjen keskelle hemmottelua, ja moni matti ja maija meikäläinenkin ostaa erikoiskahveja mielellään, Särkijärvi kertoo.

Kahvitrendit liikkuvat Suomen sisälläkin eri tavoin

Suomen tee- ja kahviseuran puheenjohtaja Maisa Venäläinen sanoo, että kahvitrendeissä tullaan vielä perässä, ja eroja on Suomen sisälläkin.

Raakakahvi matkaa Lappajärvelle maailman ääristä. Kuva: Päivi Rautanen/Yle

– 20 vuotta sitten erikoiskahveja sai vain kehäkolmosen sisäpuolelta, mutta nykyään löytyy jopa Salpausselän harjanteelta joku jakaja. Silti isot kaupungit ovat vielä tänäkin päivänä muuta Suomea edellä. Kahvilakulttuuria syntyy pikkuhiljaa, mikä tuo lisää kaikenlaisia vaatimuksia.

Venäläisen mukaan kahvitrendejä ei seurata maakohtaisesti.

– Harvoin kukaan tulee kysymään vaikka saksalaista kahvia, eli trendejä seurataan ihan yleismaailmallisesti. Sosiaalinen media on varmaan yksi mikä vaikuttaa kahvitrendeihin, ja televisio toki myös. Aikoinaan kun tv:stä tuli erilaisia sarjoja, joissa vaikkapa amerikkalaiset kävivät ostamassa take away-kahveja, alkoi kysyntä täällä meilläkin, Venäläinen hymyilee.

Kahvinjuonnin perisyntejä?

Maisa Venäläinen ei keksi äkkiseltään suomalaisten kahvinjuonnin perisyntejä. Muutamista asioista hän haluaa kuitenkin muistuttaa.

– Suomessa kun tehdään erikoiskahveja, niin ei saisi tehdä liian mautonta kahvia. Kahvi ei saa antautua pelkästään maidolle, vaan sen pitää maistua sieltä myös. Laitteiden pitää olla puhtaita ja veden tuoretta, ja kahvinlaittoastiat pitää pestä jokaisen käytön jälkeen. Kalkkia pitää pestä laitteesta pois tietyin väliajoin, eikä etikka pelkästään auta. Valmis kahvijuoma pitää aina sekoittaa, ja antaa vaikka hautua viitisen minuuttia ennen nautiskelua.

Vaikka myös niin sanotut kapselikahvinkeittimet ja one cup-keittimet yleistyvät, Maisa Venäläinen uskoo, että ihmiset tunnistavat vielä eron yksittäispaahdetun kahvin ja niin sanotun valmiskahvin välillä.

– Kyllä sen eron huomaa, kun joku jauhaa sen kahvin juuri sinulle vasta jauhetuista pavuista. Ei sitä voita mikään kapseli, Venäläinen sanoo.