1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Myös Näkkäläjärvi ottaa kantaa Tennilän ILO-radiokolumniin – Pyyhkeitä Lapin kansanedustajille

Esko-Juhani Tennilä sanoi viime viikolla radiokolumnissaan, että Lapin kansanedustajat vastustavat ILO 169 -sopimusta, jotta saavat ääniä lappilaisilta äänestäjiltä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ihmettelee blogissaan, miksi saamelaisten oikeuksien kehittämisen vastustuksesta on tullut niin keskeinen osa Lapin kansanedustajien toimintaa.

Klemetti Näkkäläjärvi uskoo, että lappilaiset äänestäjät ovat kiinnostuneet aivan eri asioista kuin saamelaisasioista ja etteivät saamelaisasiat edes kosketa suurinta osa lappilaisista. Kuva: Eljas Niskanen / Yle

Vasemmistopoliitikko ja entinen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä sanoi viime viikolla Yle Ykkösaamu -radiokolumnissaan, että Lapin kansanedustajat vastustavat alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevää ILO 169 -sopimusta, jotta saavat ääniä lappilaisilta äänestäjiltä.

Myös saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on blogissaan ottanut kantaa Tennilän kolumniin. Näkkäläjärvi sanoo pitävänsä Tennilän kirjoitusta hyvin perusteellisena ja asiantuntevana.

"Matematiikka tukee Tennilän kirjoitusta"

Klemetti Näkkäläjärvi laskee, että matematiikka tukee Tennilän kirjoitusta: saamelaisten äänillä ei vaaleissa pärjää.

– Viime saamelaiskäräjien vaalien yhteydessä kerätyn tilaston mukaan saamelaisten kotiseutualueella, saamenmaalla, asui täysi-ikäisiä saamelaisia noin 2 400. Koko Lapissa saamelaisia on ehkä noin 3 000.

– Viime vaaleissa pienimmällä äänimäärällä Lapista valittu kansanedustaja sai hieman yli 3 000 ääntä. Saamelaisten kotiseutualueella äänioikeutettuja on noin 10 000. Lapin vaalipiirissä äänioikeutettuja on yli 160 000. Matematiikka on aika selvä ja tukee Tennilän kirjoitusta, Näkkäläjärvi kirjoittaa.

Näkkäläjärvi ihmettelee miksi Lapin kansanedustajat puhuvat niin paljon saamelaisten asioista

Näkkäläjärvi ihmettelee sitä, kuinka paljon Lapin kansanedustajat puhuvat ja pitävät esillä saamelaisten asioita.

– Hyvin erikoista on kuitenkin se, että miten saamelaisten oikeuksista ja oikeuksien kehittämisen vastustuksesta on noussut niin keskeinen osa Lapin kansanedustajien toimintaa ja julkista esiintymistä, vaikka asia koskettaa loppujen lopuksi rajattua maantieteellistä aluetta ja vain osaa Lapin vaalipiiriä.

– Suuri osa Lapin kansanedustajien yhteisistä kirjoituksista ja kannanotoista koskee nimenlomaa saamelaisia. Herääkin kysymys, että onko saamelaisasiat ylikorostuneet Lapin kansanedustajien julkisissa esiintymisissä ottaen huomioon Lapin vaalipirin laajuuden.

"Leatgo lappilaččat duođaid nu beroštuvvan sámeáššiin?"

Klemetti Näkkäläjärvi uskoo, että lappilaiset äänestäjät ovat kiinnostuneet aivan eri asioista kuin saamelaisasioista ja etteivät saamelaisasiat edes kosketa suurinta osa lappilaisista.

– Tutkittua tietoa asiasta ei ole, mutta vaalikentillä kiertäneenä käsitykseni on, että suurinta osaa äänestäjistä kiinnostavat Lapissa aivan muut asiat kuin saamelaisasiat. Aliarvioivatko Lapin kansanedustajat lappilaisia äänestäjiä ja heidän näkemyksiään perus-ja ihmisoikeuksista?

– Uskallan väittää, että suurelle osalle äänestäjistä saamelaisten oikeuksien parantamisella ei ole mitään merkitystä, osa haluaa että asia ratkaistaisiin pian ja osa kannattaa oikeusaseman kehittämistä – ja pieni osa vastustaa.

"Saamelaiskäräjien käsitys ei pääse julkisuuteen"

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja muistuttaa, että lappilaisten ja saamelaisten vastakkainasettelu ei edistä Lapin eikä saamelaisten eikä eduskunnan asemaa.

– Saamelaiskäräjät on johdonmukaisesti linjannut, että saamelaisten oikeuksien edistäminen ei ole keneltäkään Lapin asukkaalta pois eikä heikennä heidän oikeuksiaan. Luulen, että suuri osa äänestäjistä haluaisi, että jatkossa Lapin kansanedustajat ajaisivat kaikkien lappilaisten asiaa ja oikeuksia asiakysymyksiin keskittyen.

– Valitettavasti saamelaiskäräjien käsitys ei ole päässyt julkisuuteen. Päinvastoin - edelleen halutaan luoda tietoisesti vastakkainasettelua saamelaisten ja valtaväestön välille ja että saamelaisten oikeuksien edistäminen olisi muilta pois. Ajatustapa on surullinen, vanhanaikainen ja ylläpitää mielikuvaa etnisten ryhmien välisestä ristiriidoista.

"Saamelaiskäräjät on tehnyt suuria kompromisseja – Miksei samaa odoteta muilta?"

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoo myös ajatuksiaan ILO 169 -sopimukseen liittyvästä julkisesta keskustelusta. Hän ihmettelee sitä, kuinka kompromissit, joihin saamelaiskäräjät myöntyi, eivät nekään ole rauhoittaneet ilmapiiriä.

– Olin ajatellut, että saamelaiskäräjien päätös hyväksyä selitys ILO 169-sopimuksen artiklasta 14, joka oli vastoin aikaisempia saamelaiskäräjien päätöksiä, olisi rauhoittanut tilannetta ja saanut myös Lapin kansanedustajat ja muut tahot tulemaan saamelaisia vastaan samoin kuin saamelaiset tulivat viranomaisia ja Suomen valtiota vastaan. Toiveeni vaikuttaa turhalta.

– Mitkään saamelaiskäräjien tekemät kädenojennukset sille, että voisimme luoda yhdessä uutta ja parantaa nykyistä tilannetta, eivät kaikille tahoille – kuten Lapin kansanedustajille kelpaa. Saamelaiskäräjät on tehnyt suuria kompromisseja. Miksei samaa odoteta muilta?, Näkkäläjärvi kysyy blogissaan (siirryt toiseen palveluun).