Uusi asetus hämmentää – mitä tapahtuu kymmenille miljoonille kiloille tekstiilijätettä?

Hylättyjä vaatteita ei enää ensi vuonna haudata kaatopaikoille ja jätehuollon tehtävä on keksiä, mitä tekstiilijätteelle tehdään. Tekstiilijätteen uusiokäytön kehityksen esteenä ovat kalliit kustannukset, ja sen vuoksi suurin osa siitä tullaan polttamaan.

Kotimaa
Pyhtään valtava lumppukasa.
Olli Törönen / Yle

Orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikoille rajoitetaan vuoden 2016 alusta lähtien. Kaatopaikkakielto koskee muun muassa palavia muoveja ja tekstiilejä. Uusi asetus aiheuttaa hämmennystä: mitä teen jatkossa vanhoille vaatteille?

Esimerkiksi Oulun jätehuollon alueella uusi asetus ei tuo muutoksia. Käyttökelvottomat vaatteet ja tekstiilit laitetaan jatkossakin sekajätteisiin ja poltetaan Laanilan ekovoimalaitoksessa.

Sen sijaan paikoissa, joissa jätteitä ei polteta, joudutaan tekemään pikaisia ratkaisuja orgaanisen jätteen käsittelemiseksi.

Vaatteet kelpaavat jatkossakin jätekeskukseen

Kuluttajan ei tarvitse kantaa murhetta, mihin se rikkinäinen vanha pusero päätyy.

Mari Juntunen

Kaatopaikka ei siis ole sama asia kuin jätekeskus, vaikka ihmiset vieläkin mieltävät vievänsä tavaraa kaatopaikalle. Kaatopaikalla tarkoitetaan jätteen loppusijoituspaikkaa, johon jätekeskuksen asiakkaat eivät nykyään edes pääse.

– Jätekeskukseen voi edelleen tuoda tekstiilijätettä sekajätteenä. Se menee lajitteluareena Laren kautta polttoon eikä siten päädy kaatopaikalle, kertoo Oulun jätehuollon jätehuoltoneuvoja Mari Juntunen.

Jätetekstiilien hyödyntäminen on vielä vähäistä

Uuden asetuksen tarkoituksena on hyödyntää orgaanista jätettä energiana, mutta myös materiaalina. Lumppuja voi hyödyntää esimerkiksi teiden alla, rakennusteollisuudessa ja maisemakankaina. Pohjois-Suomessa tällaista lumppujätteen uusiokäyttöä ei ole, koska vielä tässä vaiheessa se maksaisi liikaa.

– Jos nyt vaikka Oulun jätehuolto lähtisi viemään etelään suuria vaate-eriä, se tulisi kuluttajalle todella kalliiksi. Hinnan täytyy kuitenkin pysyä kohtuullisena kaikille toimijoille, Juntunen kertoo.

Poistotekstiilien uusiokäyttöä ja kierrätysjärjestelmää kehitetään kaiken aikaa. Suomessa heitetään vuosittain pois vaatteita ja muita tekstiilejä yhteensä noin 50 000 tonnia. Tekstiilien tuotannosta syntyy lisäksi noin 2 000 tonnia jätettä.

Kierrättämistä kannattaa tehostaa

Vaikka tekstiilit saa jatkossakin laittaa sekajätteiden joukkoon tai viedä jätekeskuksen lajitteluareenalle, hyväkuntoisten vaatteiden kierrätystä kannattaa tehostaa. Tällä hetkellä jokainen suomalainen jättää jälkeensä peräti 10 kiloa tekstiilijätettä vuodessa.

Juntusella on kierrätyskelpoisen vaatteen arvioimiseksi helppo nyrkkisääntö.

– Sellainen vaate, jonka voisit antaa ystävällesi, sopii vaatekeräykseen.

Mari Juntunen korostaa, että vuonna 2016 voimaan astuva tekstiilejä koskeva asetus on osa laajempaa orgaanistä jätettä koskevaa asetusta, jonka noudattaminen on jätehuollon eikä kuluttajan vastuulla.

– Kuluttajan ei tarvitse kantaa murhetta, mihin se rikkinäinen vanha pusero päätyy. Se on jätehuollon tehtävä.