Kuha joutuu verkkoon ennen kuin ehtii lisääntyä ensimmäistäkään kertaa

Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan kuhan pyyntiä pitäisi rajoittaa nykyistä enemmän. Kuhakannat ovat pääsääntöisesti kasvaneet Suomen järvissä, mutta petokalat joutuvat silti verkkoihin ja koukkuihin jopa ennen lisääntymisikäänsä.

Kotimaa
Kuha ja lahna tarttuvat helposti talviverkkoon Puulalla Kangasniemen Ruovedenselällä.
Sari Selin / Yle

Kuhat pyydetään Suomessa yhä pieninä ja nuorina. Jos kuhan alamittaa nostettaisiin ja verkkojen silmukoiden kokoa suurennettaisiin, kuhasaaliit pysyisivät todennäköisemmin vakaina, todetaan Luonnonvarakeskuksen raportissa.

Raportissa selvitettiin kuhakantoja Vesijärvellä, Vanajaselällä ja Pääjärvellä.

Lahden Vesijärvellä hyvä kuhavuosi saa kalastajat ahkeriksi, mikä voi aiheuttaa isojakin heilahteluja kalakantoihin, kertoo tutkija Jukka Ruuhijärvi.

– Kuhanaaras sukukypsyy ja kutee ensimmäisen kerran vasta viisi– kuusivuotiaana. Vesijärvellä kalojen pyynti alkaa kuitenkin niiden ollessa 4–5-vuotiaita, joten suuri osa ehditään pyytää ennen kuin ne ehtivät ensimmäistäkään kertaa lisääntyä.

Kuhakannan koko vaikuttaa paitsi saalismäärään, myös laajemmin järvien ekosysteemeihin.

– Petokalojen kantaa pyritään Vesijärvellä kasvattamaan, koska järvi tuottaa planktonia syövää kalaa kuten särkeä ja salakkaa ylenmäärin. Sitä koetetaan vähentää. Petokalat hoitavat siitä oman osuutensa.

Kuhan pienin sallittu pyyntimitta vaihtelee

Jukka Ruuhijärven mukaan kuhakannat ovat pääsääntöisesti olleet kasvussa Suomen järvissä parinkymmenen vuoden aikana. Kuitenkin esimerkiksi Vesijärvessä kuhaa on saatu viimeisen parin vuoden aikana vähemmän kuin vuosina 2010–211, sillä muutama vuosi sitten lisääntymisolot eivät suosineet kaloja.

– Jos pyynti olisi tasaisempaa ja kohdistuisi suurikokoisempiin kaloihin, saaliit pysyisivät tasaisempina ja hyvinä, hän perustelee toivetta kalojen alamitan nostamisesta ja verkkojen solmuvälien suurentamisesta.

– Pitäisi tehdä niin, että nostetaan kuhan alamittaa esimerkiksi 50 senttimetriin ja vastaavasti verkon solmuväliä 60 milliin. Tällainen sääntö on ollut Lahden kaupungin vesialueella vuoden verran, sitä kokeillaan.

Kuhan pienin sallittu pyyntimitta vaihtelee alueittain, sillä kalastualueet voivat nostaa alamittaa kalastusasetuksessa määrätystä 37 cm:stä. Vesijärvellä kalastusalueen päättämä alamitta on 42 cm.

– Jotkut kalastajat eivät usko, että kaloja säästämällä voidaan pidemmällä aikavälillä saada parempia saaliita, harmittelee Jukka Ruuhijärvi.

_Juttua muokattu 28.1.2015 kello 11:50. Tarkennettu mm. alamittoja ja kuhanaaraan sukukypsyyttä koskevaa sitaattia. "Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos" korvattu "Luonnonvarakeskus" -nimellä. _