Karkotuspäätösten määrä taittui hieman

Maahanmuuttovirasto ja poliisi pitävät pientä notkahdusta normaalina. Karkotuspäätöksiä tehdään nykyään tuplaten verrattuna viiden vuoden takaisiin lukuihin. Taustalla on vuonna 2009 tapahtunut Sellon ammuskelutapaus.

Kotimaa
Turvapaikanhakijoita Joutsenon vastaanottokeskuksessa.
Tommi Parkkinen / Yle

Karkotuspäätösten määrä väheni hieman viime vuonna. Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna 258 karkotuspäätöstä, kun vuonna 2013 karkotuspäätöksiä tehtiin vielä 273.

Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen pitää pientä notkahdusta tavallisena vuosittaisena vaihteluna.

– Muutos vain johtuu todennäköisesti siitä, että karkotusesityksiä tehtiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna, joten itse karkotuksiakin tapahtuu silloin vähemmän, Suominen sanoo.

Poliisi ja maahanmuuttovirasto tekivät viime vuonna karkotusesityksiä 418, kun vuonna 2013 niitä tehtiin 442. Poliisinkaan mukaan näin pieni vaihtelu ei kerro mistään erityisestä.

– Mitään merkittävää tässä ei ole taustalla. Poliisin käytännötkin ovat samat kuin ennenkin, kertoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

Selvästi suurin osa karkotuspäätöksistä viime vuonna koski irakilaisia, venäläisiä ja virolaisia. Syynä karkotukseen oli joko rikollinen toiminta tai laiton oleskelu maassa. Maahanmuuttoviraston mukaan eniten karkotettujen kansalaisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää vaihtelua viime vuosina.

Karkotuspäätösten määrän pienestä taittumisesta huolimatta karkotuspäätökset ovat tuplaantuneet viiden vuoden takaisista lukemista. Suuri hyppäys karkotuspäätöksissä tapahtui vuonna 2009 tapahtuneen Sellon ammuskelutapauksen jälkeen. Tapauksen myötä poliisi tarkensi käytäntöjään. Maahanmuuttovirasto taas punnitsee päätöksensä poliisin esitysten pohjalta.

– Maahanmuuttovirastossa on panostettu siihen, että karkotuspäätökset tehdään nopeasti ja tällöin myös poliisikin voi tehdä karkotusesityksen nopeasti, Suominen kertoo.