Koulussa karttakepillä kuritus on vaihtunut keskusteluun

Kajaanin sivistystoimen johtaja Mikko Saari muistaa ajan jolloin opettaja löi karttakepillä pöytään, kun luokka kaipasi kuria.

ilmiöt
Kuvassa karttakeppi ja liitutaulu
Yle / Kalle Niskala

Vuosikymmenten aikana koulujen kurinpitokeinoissa on kuljettu monivaiheinen tie.

– Jo se entisten aikojen sananparsi kuritta kasvamisesta ja kunniatta kuolemisesta kertoi aikansa arvomaailmasta ja asenteista. Silloin niin ajateltiin ja varmaan toimittiinkin niiden pohjalta, Kajaanin sivistystoimenjohtaja Mikko Saari arvioi.

– Kasvatusilmapiirin muutos on kouluissakin ollut valtava. Fyysinen koskemattomuus on tänä päivänä täysin absoluuttinen, kaikilla täytyy olla oikeus turvalliseen koulupäivään.

Koulun kurinpitoaskeleet ovat vieneet kohti pehmeäpää ongelmiin puuttumista.

– Esimerkiksi minun kouluaikoinani karttakeppi uusittiin monta kertaa vuodessa, kun sillä lyötiin pöytään. Siihen aikaan kepillä ei sentään lyöty sormille. Tiettyinä aikoina kouluissa on nöyryyttämisen ilmapiiri. Nyt ymmärretään, että se auktoriteetti hankitaan muutenkin kuin pelottelemalla, Saari pohtii.

Nykyisillä keinoilla oma järki kasvaa

Kajaanin sivistystoimen johtaja Mikko Saari muistaa parin vuoden takaiset tapaukset, jotka nousivat valtakunnalliseksi.

– Se opettajan oppilaan ruokalasta poistaminen ja erään rehtorin kirjallisten tehtävien teettäminen jälki-istunnossa oleville oppilaille.

Nyt olemme sillä tiellä, että näiden oppilaiden, eli tulevien aikuisten omaa ajattelua kehitetään.

Mikko Saari

– Nythän lapselta voidaan tarkistaa esimerkiksi reppu, jos on epäilys, että siellä on turvallisuutta uhkaava tai vaarantava esine, Saari kertoo.

Jälki-istunnossa voidaan teetättää oppilailla tehtäviä tai laittaa oppilas siivoamaan ja järjestelemään aiheuttamansa vahingon.

– Siinäkin on säädökset, että ne vastaavat ikätasoa ja kehitystä. Niiden pitää myös huomioida oppilaan kyvyt. Nyt olemme sillä tiellä, että näiden oppilaiden, eli tulevien aikuisten omaa ajattelua kehitetään, Saari sanoo.

Vahinkoja sattuu – niistä pitää ottaa opiksi

Kajaanissa käytetään keskustelua keinona puuttua ristiriitaisiin tilanteisiin. Itsekin koulussa työskennellyt sivistysjohtaja tietää, että kouluarki on moninaista.

Kerran olimme isommalla porukalla jälki-istunnossa väärästä kielenkäytöstä.

Mikko Saari

– Kajaanissakin 3 600 oppilaan arkeen mahtuu kaikenlaista. Oppilaita ohjataan siihen suuntaan, että oma käytös ymmärretään ja sitä voidaan kontrolloida. Myös jälki-istuntoa tulee, mutta perustelluista syistä. Kaikki tähtää yksittäisen oppilaan ja koko koulun hyvinvointiin. Keskustelu on siis tätä päivää.

Mikko Saari kertoo itsekin kokeneensa koulun kurinpitokeinot. Hän istui kouluaikoina jälki-istunnossa.

– Kerran olimme isommalla porukalla jälki-istunnossa huonosta kielenkäytöstä. Muistan aika tarkkaankin sen tilanteen, kun seistiin kaakeliruudulla. Jos jalka lipsahti pois ruudulta, niin aika piteni. Ei sitä saatua rangaistusta koskaan kyseenalaistanutkaan, siinä sitä mietittiin tekosia, summaa menneitä aikoja Mikko Saari.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus