Harmaan talouden torjuntamiljoonia vääriin osoitteisiin

Kataisen hallituksen kärkihankkeen harmaan talouden torjunnan osalta kaikki ei ole mennyt putkeen. Poliiseille annetut lisämäärärahat ovat valuneet hallinnon rattaisiin, kun niillä olisi pitänyt palkata lisää talousrikostutkijoita. Myös syyttäjillä pieni osa rahoista on kadonnut muualle kuin talousjuttujen eteenpäin viemiseen.

talous
Poliisin tunnus Pasilan toimitalon seinällä.
Yle

Kun Jyrki Kataisen hallitus sorvasi neljä vuotta sitten ohjelmaansa, harmaan talouden torjunta nousi yhdeksi kärkihankkeista.

Viranomaisille annettiin 20 miljoonan euron lisämäärärahat, jolla tavoiteltiin valtion kassaan 300–400 miljoonan euron vuosituloja perittyinä vero- ja rikoshyötyinä.

Tavoitteeseen ei ole vielä päästy ja yksi syistä on se, että osa rahoista on valunut muualle kuin talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan. Esimerkiksi vuosina 2012 ja 2013 noin 5–6 miljoonan euron määrärahoilla paikattiin muita menoreikiä kuin talousrikollisuuden torjuntaa.

– Raha on käytetty, siitähän ei pääse mihinkään. Ja kun talousrikostutkijoita ei ole ollut sitä määrää mitä olisi pitänyt määrärahan puitteissa olla, niin se on kohdistunut joidenkin muiden kulujen kattamiseen, sanoo sisäministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen.

Vielä vuonna 2013 poliisilaitoksilla oli täyttämättä yhteensä 43 talousrikostorjujan virkaa. Lisämäärärahoilla oli tarkoitus palkata yhteensä 92 tutkijaa.

Poliisitarkastaja Simanainen sanoo, että määrärahojen käytöstä voi olla tietoa vain poliisilaitoksilla itsellään. Hän kuitenkin uskoo, että rahat ovat menneet "normaaliin poliisitoimintaan".

Osaltaan pallo on myös poliisihallituksella, jonka olisi pitänyt valvoa rahojen käyttöä poliisilaitoksilla. Vasta kun sisäministeriö alkoi vaatia tilanteeseen muutosta vuonna 2013, rahat löysivät vähitellen kohteensa. Nyt rahoilla on palkattu 92 talousrikostutkijaa.

Poliisi epäonnistui tavoitteessaan 

Harmaan talouden torjuntaohjelmassa poliisille määritellään tavoitteeksi avoimien juttujen määrän vähentämistä 200:lla vuodessa.

Sisäministeriön poliisiosasto arvioi aiemmin, että tavoitetahdilla avoimien juttujen määrä lähes puolitettaisiin nykyisen hallituskauden aikana. Tavoitteessa epäonnistuttiin, kun avoimien rikosilmoitusten määrä kasvoi kahdessa vuodessa yli 200:lla.

– Vasta nyt kun taloustutkijoita on palkattu sovittu määrä, päätettyjen juttujen määrä on korkeampi kuin edellisinä vuosina, Simanainen sanoo.

Silti harmaan talouden torjuntaohjelman tavoite jää tällä kaudella poliisien osalta saavuttamatta. Avoimien juttujen määrä ei ole laskenut, jolloin tutkinta-aikojakaan ei ole onnistuttu lyhentämään.

Tämä uhkaa jäädä pysyväksi tilanteeksi, sillä lisämäärärahat loppuvat näillä näkymin vuoden 2015 jälkeen. Vasta seuraava hallitus voi päättää, jatketaanko satsausta harmaan talouden kitkemiseen.

– Tilanne on todella huolestuttava, jos lisämäärärahoja ei jatketa vuoden 2015 jälkeen. Tuotto tulee putoamaan merkittävästi, Simanainen sanoo.

Keskimäärin yksi tutkija ratkaisee hieman alle 5 juttua vuodessa. Nyt palkatun 92 tutkijan työsuhteen lopettaminen näkyisi siinä, että noin 460 juttua ratkaistaisiin vuodessa vähemmän.

Poliisiin pätee sama sääntö kuin useisiin harmaaseen talouteen liittyvillä viranomaisilla. He tuottavat enemmän kuin palkkansa verran tuloja valtion kassaan.

Sisäministeriön laskelmien mukaan yksi talousrikostutkija nettosi valtiolle keskimäärin 40 000 euroa viime vuonna.

– Nykyisessä taantumassa on oleellista se, että pitää saada mahdollisimman tehokkaasti varoja valtion kassaan, Simanainen toteaa.

Syyttäjä tiimalasin ohuin kohta

Syyttäjän kaikki lisäresurssit eivät ole myöskään kohdentuneet harmaan talouden torjuntaan. Viime viikolla julkaistun harmaan talouden torjuntaohjelman seurantaraportin mukaan lisämäärärahoissa on paikkakuntakohtaisia eroja.

Osalla rahoista on paikattu muita resurssipuutteita.

Raportin kirjoittajien ja valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan kyse ei suuresta ongelmasta. Sen sijaan ongelmallisempaa on se, jos lisäresurssit otetaan syyttäjiltä vuoden 2015 jälkeen pois.

– Olemme juuri valmistelemassa täällä yt-neuvotteluita, koska määrärahat puuttuvat vuoden 2016 budjettikehyksistä. Yt-neuvottelut ovat ainutkertainen tilanne viraston historiassa, Nissinen sanoo.

Mikäli uusi hallitus ei löydä uutta rahaa syyttäjälle, virasto joutunee irtisanomaan 31 talousrikosiin erikoistunutta syyttäjää. Tämä Nissisen mukaan tarkoittaa sitä, että noin 7 500 asiaa jaetaan jäljelle jääville työntekijöille.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että syyttämättäjättämispäätöksien määrä kasvaa, kun tapaukset vanhenevat.

– Syyttäjälaitoksessa mennään tämä vuosi nenä pinnalla. Nipin napin työkuorma on hallinnassa, Nissinen sanoo.

Syyttäjien työkuorman takia myös muiden viranomaisten työ uhkaa mennä hukkaan. Mikäli syytteet jäävät nostamatta työruuhkan vuoksi, poliisitutkinta on tehty turhaan.

Samalla valtio jää nuolemaan näppejään rikoshyödyn takaisin saamisessa.