Kirottu, hyvä kvinoa – terveyspommi aiheuttaa kiistoja Boliviassa  

Terveysruoka kvinoan viljely on parantanut bolivialaisten viljelijöiden elinoloja. Mutta sen puuttuminen bolivialaisten omista ruokapöydistä huolettaa.

terveys
Kvinoa on Andien vuoriston alkuperäisvilja, jota pidetään terveyspommina.
Kvinoa on Andien vuoriston alkuperäisvilja, jota pidetään terveyspommina.Yle

Hiekkamyrsky pöllyttää Lunan luomuviljelijäperheen tiluksia Etelä-Boliviassa Uyunin suola-aavikon liepeillä. Laamat ja vikunjat laiduntavat viljelmien lähellä.

Maa on rutikuivaa ja maasto näyttää kitukasvuiselta. Karussa maaperässä menestyy kuitenkin perheen jo vuosikymmeniä viljelemä kasvi kvinoa, jota pidetään yhtenä maailman ravitsevimmista ruokakasveista.

Kvinoa on Andien vuoriston alkuperäisvilja. Se oli inkojen tärkeimpiä viljelykasveja ja soturien perusravintoa.

Viime vuosina kvinoasta on tullut suosittua ruokaa länsimaissa sen lukuisten terveysvaikutusten johdosta. Kysytyn kvinoan hinta on kohonnut moninkertaisesti markkinoilla viime vuosina. Se on ollut hyväksi viljelijöille.

– Näillä seuduilla ei oltu nähty edes autoja ennen vanhaan. Kylvimme kaiken siihen aikaan käsin eikä koneita ollut, muistaa viljelijäperheen pää ja kylvötöihin yhä 82-vuotiaana osallistuva herra Fermin Luna.

– Aluksi viljelimme vain omiin tarpeisiimme. Kvinoalla ei ollut paljon kysyntää eikä sitä juuri arvostettu. Nyt kvinoa on perheeni päätulo. Voin hankkia riisiä, sokeria, jauhoja, öljyä ja jopa vaatteita, Luna kuvaa.

Viljelijän elintaso humahti nousuun

Perhe on voinut myös muuttaa ilman sähköjä ja juoksevaa vettä olevasta maaseutuhökkelistä Uyunin pikkukaupunkiin. Kotiin on hankittu kodinkoneita ja osa lapsista on päässyt opiskelemaan.

Perheen kolmikymppinen poika Edwin Luna työskentelee viljelyksillä osan vuodesta ja pitää osan vuodesta omaa lääkärinvastaanottoaan.

– Kvinoan nousu osui minun kannaltani juuri oikeaan aikaan. Koulutus on kuin isältäni saatu perintö tämän karun maan parissa tehdyistä uhrauksista, Edwin Luna kiittelee.

Viljelijä Fermin Lunan perheen elintaso on noussut huomattavasti kvinoan maailmanlaajuisen kysynnän vuoksi.
Viljelijä Fermin Lunan perheen elintaso on noussut huomattavasti kvinoan maailmanlaajuisen kysynnän vuoksi.Yle / Tanja Konstenius

Köyhältä seudulta Andien ylängöltä lähdettiin ennen Chileen, Argentiinaan, Brasiliaan ja Espanjaan siirtotyöhön. Kvinoan ansiosta maaseutu vetää taas. Työpaikkoja on syntynyt ja hylättyihin kyliin on viljelijöiden mukaan tullut uutta elämää.

Viljelijäjärjestössä kuitenkin muistutetaan, että ylellistä elämä ei vieläkään ole.

– Elimme äärimmäisessä köyhyydessä, nyt elämme enää kohtalaisessa köyhyydessä. Elämämme ei ole luksusta, vaikka olemmekin voineet parantaa ravitsemustamme, lastemme koulutusta tai kotejamme, kuvaa viljelijöiden Cadequir-järjestön johtaja Sandro López toimistollaan Uyunissa.

Valtaosa terveyspommisadosta vientiin

Tarun mukaan vuosituhansia Andeilla viljelty kvinoa oli jumalten lahja vaikean ilmaston pieksämälle seudulle. Uyunin häikäisevän valkoisena hohtavan suola-aavikon ympäristössä maaperä on erittäin mineraalipitoista. Se vaikuttaa täällä viljeltävän kvinoan ominaisuuksiin.

Niin sanotun inkojen riisiin maailmanvalloituksellaon kuitenkin ollut varjopuolensa. Jo aiemmin Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa arvioi kvinoan soveltuvan hyvin myös astronauttien ravinnoksi avaruuslennoilla.

Yhdysvaltoihin, Eurooppaan, Australiaan ja viime vuosina yhä myös Kiinaan rahdatun kvinoan hinta on ampaissut kotimarkkinoilla monien tavallisten bolivialaisperheiden ulottumattomiin.

Kvinoa kasvaa Andien rinteillä Bolivian suuren suola-aavikon liepeillä. Bolivia ja Peru tuottavat valtaosan maailman kvinoasta.
Kvinoa kasvaa Andien rinteillä Bolivian suuren suola-aavikon liepeillä. Bolivia ja Peru tuottavat valtaosan maailman kvinoasta.Yle

Bolivia on kvinoan päätuotantoaluetta, mutta 90 prosenttia kvinoasadosta menee vientiin.

Uyunin kiireettömästä kauppahallista vihanneskojujen ja kokalehtihauduketta tarjoilevien kuppiloiden seasta kvinoaa ei tahdo edes löytyä. Eräs myyjärouva sentään viimein kaivaa sitä säkistä kojunsa takanurkkauksesta. Hinta on korkea ja huomattavasti kalliimpi kuin riisin tai pastan.

– Bolivia kärsii vakavasta ruokakriisistä, koska se joutuu tuomaan elintarvikkeita samalla kun se vie toisia maatalousbisneksen tarpeisiin. On ristiriitaista, että väestöstä 21 prosenttia elää aliravittuina, arvioi kestävään maatalouteen erikoistuneen tutkimuslaitoksen Probioman johtaja Miguel Crespo Santa Cruzissa.

Crespon mukaan kvinoan tuotanto on syönyt tilaa vähemmän tuottoisilta viljelyksiltä. Hän arvostelee Bolivian hallitusta siitä, että se ei ole riittävän lujasti pitänyt kiinni ruokaturvasta ja niin sanotusta ruokasuvereniteetista. Ruokasuvereniteetilla viitataan kansojen oikeuteen määritellä oma maatalous- ja ruokapolitiikkansa. Ruokaa ei erään näkemyksen mukaan tulisi pitää tavanomaisena bisneksenä.

Uhkakuvana geenimuuntelu

Boliviassa osa arvostelusta ja epäilyistä kohdistuu kvinoantuotannon mahdolliseen siirtymiseen pientuottajilta suuryhtiöiden käsiin. Uhkakuvissa pelkona on myös geenimuuntelun mahdollisuus.

Bolivialaiset haluaisivat pitää alkuperäiskasvin siemenet kansallisomaisuutenaan.
Bolivialaiset haluaisivat pitää alkuperäiskasvin siemenet kansallisomaisuutenaan.Yle / Tanja Konstenius

Boliviaa voisi auttaa, jos esimerkiksi alkuperäiskasvin siemenet saataisiin pidettyä bolivialaisten käsissä, uskoo Crespo.

– Siemenet ovat yhteistä kansallisomaisuuttamme. Niillä ei voi olla yksityistä omistajaa eikä mikään yritys voi niitä omistaa. Tällä tavoin voitaisiin välttää, että joku ulkopuolinen taho patentoisi siemenet, toteaa Crespo.

Tuotantoalueilla myös maakiistat ja riidat vesivaroista kvinoantuottajien ja laamakarjankasvattajien välillä ovat lisääntyneet viljelijöiden haaliessa lisää peltoalaa. Perinteiset vuoroviljelyyn ja yhteiseen maankäytön jakoon nojaavat yhteisöt ovat riitautuneet.

Osa viljelijöistä on havahtunut eroosioon ja vuoroviljelystä luopumisen aiheuttamaan maaperän köyhtymiseen. Cadequir-järjestön Lópezin mukaan viljelijät ovat yksissä tuumin alkaneet sovitella kiistoja ja palauttaneet laidunmaita laamankasvattajille.

Kouluruokailusta vauhtia?

Intiaanipresidentti Evo Morales on korostanut, että Bolivian tulisi pyrkiä omavaraisuuteen ruuassa. Kyse on myös alkuperäisväestön arvostuksen nostamisesta kvinoan kautta.

Moralesin hallitus on kampanjoinut ruokasodassa aktiivisesti myös ”amerikkalaisimperialismia” vastaan. Bolivia oli takavuosina ensimmäinen maa, josta purilaisjätti McDonald’s joutui lähtemään tappiollisena.

Kvinoan kohtalona historiassa oli, että espanjalaisvalloittajat syrjäyttivät sen maissilla, ohralla, vehnällä, kauralla ja perunoilla. Vuosien saatossa kvinoasta ehti tulla kotimaassaan halveksuttu ja häpeiltykin ruoka ennen kuin tieto sen terveysvaikutuksista levisi ja kansainvälinen into syttyi.

Nyt Bolivian viranomaiset toivovat kvinoapitoisesta kouluruokaohjelmasta apua lasten aliravitsemukseen. Pääkaupungissa La Pazissa koulut tarjoavat kvinoaa säännöllisesti aamiaiseksi ja koulut opastavat vanhempia kvinoaresepteillä.

– Ennen kvinoaa ei nautittu, koska sen terveysvaikutuksia ei tunnettu. Nykyään sitä ei kuluteta, koska se on niin kallista. Haluamme edistää terveellisten elintarvikkeiden käyttöä ja kvinoan ja muiden Andien alkuperäisviljojen tunnettuutta, sanoo La Pazin kaupungin ravintoterapeutti Carmen Reynaga Mirafloresin koululla.

Vielä siihen on matkaa. Koululuokassa vain murto-osa oppilaista ilmoittaa syövänsä kvinoaa säännöllisesti.

Lisää aiheesta illan Ajankohtaisessa kakkosessa, TV2 klo 21.00