Minkä ikäinen lapsi voi katsoa uutisia?

Kun lapsella herää kiinnostus siitä, mitä ympärillä tapahtuu, olisi vanhempien hyvä tukea ajankohtaisten asioiden käsittelemistä, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen kehittäjä Satu Valkonen.

Kotimaa
Satu Valkonen.
Kansanedustaja Eila Tiainen (vas.) toivoi keskustelua uutiskuvien sopivuudesta lapsille. Pitääkö televisio sulkea uutisten aikana? Minkä ikäisen lapsen täytyy opetella seuraamaan uutisia ja miten uutisista puhutaan lapselle? Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntija Satu Valkonen antaa neuvoja vanhemmille.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Eila Tiainen teki viime viikolla eduskunnalle kirjallisen kysymyksen uutisten sisältämästä väkivallasta ja halusi uutisille ikärajoja. Tiainen halusi varjella lapsia ikärajoilla.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen kehittäjä Satu Valkonen on eri mieltä. Valkosen mielestä uutisten katselulle ei tarvitse asettaa tiukkoja ikärajoja.

– Kun lapsella herää kiinnostus siitä, mitä ympärillä tapahtuu ajankohtaisten asioiden käsittelemiselle, niin vanhemman olisi sitä hyvä tukea. Erityisesti kouluiässä ja varhaisnuoruudessa, jolloin lapsen yhteiskunnallinen herääminen on uudella tasolla, niin nämä keskustelut lasten ja vanhempien välillä voivat olla todella hedelmällisiä, Valkonen sanoo.

Mutta minkälaisia uutisaiheita lasten olisi sopiva katsoa? Valkosen mukaan lapsia ei ehkä kiinnosta politiikka- tai talouspuhe, mutta aiheiden joukosta olisi hyvä etsiä pientenkin lasten kanssa sellainen näkökulma, joka heitä kiinnostaa. Valkonen kuitenkin painottaa, että lasta ei saa pitää pumpulissa. Hankaliakaan aiheita, kuten sotaa tai väkivaltaa, ei siis tarvitse välttää.

– Kyllä vaikeitakin asioita kannattaa lasten kanssa käsitellä. Joskus jopa päiväkoti-ikäiset lapset ovat valmiita keskustelemaan vaikeistakin asioista, jos aikuinen vaan antautuu siihen vuorovaikutukseen, Valkonen sanoo.

Valkonen kuitenkin muistuttaa, että tärkeää on muistaa käsitellä aiheita lapsen iän edellyttämällä tasolla.

– Vaikeita aiheita olisi hyvä käsitellä lapsen ikätasoa edellyttämällä tavalla eli käyttää yksinkertaisia käsitteitä ja toisaalta ei myöskään kannata aiheuttaa turhaa turvattomuuden tunnetta, mutta ottaa asiat silti yhteisen ihmettelyn aiheeksi, Valkonen neuvoo.

Lisäksi esimerkiksi sotauutisoinnissa olisi hyvä laittaa tila ja aika perspektiiviin.

– Lapset aika pienestä pitäen ymmärtävät, mikä on mahdollista ja se voi heitä pelottaa. Joskus taas kouluikäisten lasten keskinäisissä keskusteluissa asiat voivat saada liioiteltujakin piirteitä, jolloin vanhempien on hyvä keskustella asiasta ja laittaa uutisissa olleita asioita perspektiiviin, jotta lapsi ymmärtäisi ne oman elämän kannalta.

Joskus uutisaiheet voivat tulla liian lähelle aikuistakin. Esimerkiksi Ukrainan ja Venäjän tilanne tai perhesurmat ovat aiheuttaneet turvattomuutta ja ahdistusta aikuisissakin. Tällöin vanhempien velvollisuus on palauttaa lasten turvallisuuden tunne.

– Hyvä neuvo on, että jos itse kokee olevansa hyvin ahdistunut näistä uutisista, niin ei ainakaan kannata niitä silloin lapsen kanssa katsella. Vanhempien kannattaisi miettiä sitä, ettei ainakaan niitä omia asenteitaan ja pelkojaan siirrä turhaan lapsille, Valkonen toteaa.

Uutisten katsomisesta on Valkosen mukaan lapsille enemmän hyötyä kuin haittaa.

– Uutisten katsominen ja seuraaminen auttavat tuomaan kouluoppimiseen uutta ymmärrystä. Lisäksi kriittisen medialukutaidon kannalta on tärkeää, että lapset oppivat tiedontuottamisen tapoja sekä analysoimaan kriittisesti sitä tietoa, jota tänä päivänä on valtavasti saatavilla.