Tulevaisuuden risteilijä vetoaa ulkonäöllä ja tunteella

Aalto-yliopistossa visioidaan ahkerasti sitä, miltä tulevaisuuden matkustajalaivat näyttävät ja mitä ne ulkonäöllään viestivät. Kerrostalomaisten laatikoiden tilalle halutaan kauniita laivoja, jotka huokuvat luottamusta.

liikenne
Floating Dream
Tutkija Markus Ahola vetää Cruise and Ferry Experiense -ohjelmaa, jossa Aalto-yliopiston opiskelijat pääsevät suunnittelemaan tulevaisuuden aluksia. Visioita esitellään kerran vuodessa Turun telakalla. Floatin Dream on Petri Ullakon käsialaa.Petri Ullakko, Niko Kantonen, Ossi Mettälä, Anton Sundberg ja Koen Drosten, Aalto-yliopisto, 2014

Aalto-yliopiston tutkijat ja Meyerin Turun telakka yrittävät tällä hetkellä kuumeisesti selvittää, mitä ihmiset haluavat risteilyltä vuosikymmenen tai parin päästä. Ulkonäkö, mukavuus ja ympäristöystävällisyys ovat tulevaisuuden risteilijän avainsanat. Näyttäisi siltä, että ristelijä myydään lähinnä ulkonäöllä.

– Kyllä, jos ilkeästi haluaa sanoa. Muotoilun merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Laivoista tulee entistä ihmiskeskeisempiä, muotoilee Aalto-yliopiston meriteollisuuden professori Jani Romanoff.

Aalto-yliopiston tutkija ja muotoilija Markus Ahola uskoo, että maailman kauneimmalle risteilijälle löytyisi markkinarako. Hänen mukaansa vesillä ei seilaa vielä ainuttakaan laivaa, joka vetäisi väkeä ulkonäöllään.

– Laivat kehittyvät mahdollisesti siihen suuntaan, että niistä tulee se matkustuskohde eli mennään laivalle sen sijaan, että mentäisiin risteilylle. Nyt laivat näyttävät kerrostaloilta. Ei taida olla ainuttakaan laivaa, joka vetäisi vain arkkitehtuurinsa ja ympäristönsä takia. Viking Grace oli varmaan osalle aluksi sellainen. Myös maailman suurin risteilijä voi olla sellainen, että risteilylle mennään, koska laiva on suurin. Miksi ei myös maailman kaunein, pohtii Ahola.

Tulevaisuuden risteilijä ei tärise

Ihmiskeskeisyys tarkoittaa sitä, että laiva myös tuntuu hyvältä. Ulkonäön lisäksi mukavuuden ja elämyksen merkitys korostuvat. Loistoristeilijöiden laatu valuu myös tavallisiin risteilyaluksiin.

Kukaan ei lähde risteilylle oksentamaan. Tärinä ei saa tuntua.

Jani Romanoff

– Kukaan ei lähde risteilylle oksentamaan. Tärinä ei saa tuntua, Romanoff summaa.

Myös laivojen ympäristöystävällisyys korostuu sekä rakennusvaiheessa että käytössä. Romanoffin mukaan insinöörien tehtävä on korvata turhuus positiivisilla adjektiiveilla.

– Ihmiset sanovat, että risteileminen on turhaa, mutta haluavat samalla kokea tämän planeetan. Turha-sanasta halutaan eroon.

Markus Aholan mukaan tulevaisuudessa ristelijät voisivat myös olla avarampia. Hän haluaisi suunnitella risteilijöitä kuten purjelaivoja.

– Se antaisi vapauksia muotoilulle, jos laivan koko ei olisi niin optimoitu matkustajamäärälle. Vaikka ala on perinteinen, risteilylaivojen on tultava siihen, missä hotellit ja ravintolat ovat. Ne pyörivät ihmisen ympärillä.

Naamioidut kaiteet nakertavat luottamusta

Myös turvallisuuden tunteen luominen korostuu tulevaisuuden laivoissa. Enää ei riitä se, että laiva on turvallinen. Sen pitää myös näyttää ja tuntua turvalliselta. Väitöskirjaa tekevä Markus Ahola on selvittänyt sitä, mikä saa ihmiset kokemaan olonsa turvalliseksi laivan kyydissä. Avainsana on luottamus.

Kaiken, rakenteiden, arkkitehtuurin ja henkilökunnan, pitäisi huokua luottamusta.

Markus Ahola

– Kaiken, rakenteiden, arkkitehtuurin ja henkilökunnan, pitäisi huokua luottamusta. Yksittäisenä asiana nousivat esiin kaiteet. Ne näyttävät puulta, mutta palomääräysten vuoksi ne ovat metallia. Ihmiset kokivat sen pettymyksenä. He näkivät, että se on puuta ja tietävät, miten puu käyttäytyy, koska se on tuttu materiaali. Kun he koskettivat sitä, se oli kylmä ja metallinen. He alkoivat kyseenalaistaa luottamustaan laivaa kohtaan, koska kaikki ei olekaan sitä, miltä näyttää.

Naamioitujen kaiteiden lisäksi pitkät ja sokkeloiset käytävät ja heikko valaistus nakertavat turvallisuudentunnetta. Ihmiset eivät myöskään pidä portaista, pylväistä tai hisseistä.

Markus Aholan mukaan nykyisessä laivasuunnittelussa mietitään turvallisuutta teknisestä näkökulmasta, mutta sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, kokevatko ihmiset olonsa turvalliseksi.

– Mietitään käytävien leveys niin, että tietty määrä ihmisiä mahtuu kulkemaan tietyssä ajassa, mutta ihmiset näkevät käytävät ihan erilailla. Hyttikäytävät ovat todella ongelmallisia, koska ihmiset kokevat kapeat ja ahtaat tilat uhkaaviksi eikä käytävällä hahmota sitä, mihin asti pitää kulkea, että pääsee pois.

Turvallisuudentunnetta saa sisustuksella

Ahola haastatteli 30 risteilymatkustajaa kutakin noin puolen tunnin ajan Atlantilla ja Välimerellä. Selvisi, että sillä, miten laiva on sisustettu on suuri vaikutus siihen, miten turvallisuudesta kertova informaatio löydetään.

Navigator of the Seas -aluksen casino vuodelta 2013.
Värit ja valot voivat varastaa show'n turvallisuudelta.Markus Ahola

– Laiva on aika räiskyvä ja Las Vegas -tyylinen ympäristö. Turvallisuusasiat taas koetaan rauhallisemmilla alueilla, mutta ihmiset ovat laivoilla siellä, missä on kimalletta, peilejä ja valoja. Siinä on ristiriita.

– Kuulutukset tulevat laivoilla monilla kielillä. Jos ensin tulee englanti, ranska, italia ja itse on espanjankielinen, on keskittyminen herpaantunut jo italian kohdalla eikä omaa kuulutusta enää sisäistä kovin hyvin.

Pelkkä vihreänä vilkkuva exit-merkki kaukana käytävän päässä ei välttämättä riitä ohjaamaan oikeaan osoitteeseen sokkeloisella laivalla. Viestintää tarvitaan myös matkan varrelle. Erilaiset maamerkit ohjaavat oikeaan suuntaan ja nopeuttavat liikkumista.

– Maamerkki voi olla niinkin yksinkertainen kuin vaikka seinäkello. Ihminen muistaa, että minun hyttini oli kolmen hytin päässä seinäkellosta. Sillä tavalla kaupungissakin suunnistetaan. Katsotaan kauppoja ja muita rakennuksia – ei kadunnimiä tai talojen numeroita, sanoo Markus Ahola.

Turvallisuuden esittämiseen panostamalla saadaan hillityä paniikkia hätätilanteessa ja parhaassa tapauksessa pelastetaan henkiä. Sillä luodaan myös normaalioloissa tunne, että homma on hanskassa ja hanskat osaavissa käsissä.

– Kun ihminen tietää, missä hän on ja mihin on menossa, syntyy turvallisuudentunne. Kun ihminen kokee olonsa turvalliseksi, hän on vahvoilla. Silloin pystyy toimimaan pahassakin paikassa, Ahola tiivistää.