Kahden kehitysvammaisen pojan isä: "Aborttia tarjotaan liian herkästi"

Kehitysvammaisen lapsen saaminen oli Jyrki Pinomaalle "totaalinen järkytys". Abortti ei kuitenkaan ollut perheelle vaihtoehto.

Ajankohtainen kakkonen
Jyrki Pinomaa
Jyrki Pinomaa haluaa puhua A2 Kehitysvammais-illassa vammaisten ihmisoikeuksista.Tomi Setälä

Jyrki Pinomaan perheeseen syntyi ensin terve lapsi. Toinen lapsikaan ei vaikuttanut aluksi mitenkään poikkeavalta.

Muutaman viikon kuluttua vaimo Marianne Lindquist-Pinomaa tuli miehensä työpaikan ikkunan taakse itkien. Pieni nyytti odotti autossa. Vaimo kertoi, että heidän lapsellaan epäillään olevan kehitysvamma.

– Se päivä oli totaalinen järkytys, Pinomaa muistelee.

Hän ei ollut uskoa, että kehitysvammainen lapsi voisi osua juuri hänen kohdalleen. Samana päivänä ystävät soittivat kysyäkseen kuulumisia. Pinomaat purskahtivat itkuun.

Romahdus kesti vain hetken

Pinomaa kertoo, että hän alkoi toipua järkytyksestä yllättävän nopeasti. Toipumisessa auttoi pääsy lapsen jatkotutkimuksiin sairaalaan. Siellä oli eräs hoitaja, joka suhtautui kehitysvammaiseen lapseen erityisen lämpimästi.

– Ilmapiiri oli sellainen, että kehitysvammaiseen ei suhtauduttu kuin kummajaiseen.

Toinen järkytyksen hetki tuli viisi vuotta myöhemmin, kun kävi ilmi, että myös perheen neljäntenä syntynyt lapsi oli kehitysvammainen. Epäilys tuli tällä kertaa heti synnytyssairaalassa.

Lapsi katsoi isäänsä ja huusi tavalla, joka toi Pinomaan mieleen ajatuksen kehitysvammaisuudesta.

Pinomaan mielestä abortti ei olisi tullut kyseeseen, vaikka lasten kehitysvammaisuus olisi tullut ilmi jo raskauden aikana.

Asenteet eivät ole muuttuneet

Pinomaa on työskennellyt pari viime vuotta vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun Aspa-säätiön toimitusjohtajana. Sitä ennen hän oli pitkään Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtajana.

Hänen mielestään terveydenhuollon henkilökunta tarjoaa vanhemmille aborttia liian herkästi.

Esimerkiksi down-raskauksista keskeytetään pääkaupunkiseudulla nykyään reilusti yli puolet. Pinomaan mielestä tilasto kertoo siitä, että raskauden keskeyttämistä pidetään itsestäänselvyytenä.

– En ymmärrä, miksi down-lapsia vainotaan, Pinomaa sanoo.

Pinomaa kertoo kuulleensa vanhemmista, jotka päättivät pitää down-lapsen. Terveydenhoitajan reaktio oli hämmästelevä ja ihmettelevä. Pinomaa pitää omituisena sitä, että päätöstä ihmeteltiin.

– Rohkenen epäillä, että asenne kehitysvammaisia kohtaan on edelleen yhtä kielteinen kuin silloin, kun omat poikani syntyivät.

Pinomaan ensimmäinen kehitysvammainen poika syntyi vuonna 1986 ja toinen viisi vuotta myöhemmin.

Suomi seuraa Tanskaa

Pinomaan mielestä Suomi seuraa Tanskan esimerkkiä. Hän kertoo, että Tanskassa syntyy vuosittain vain yksi down-lapsi sellaiseen perheeseen, jossa tieto kehitysvammasta on saatu raskausaikana.

Pinomaa näkee asian niin, että down-lapsen syntymän estämistä pidetään jonkinlaisena lääketieteen voittona.

– Suomi seuraa perässä, koska sikiöseulontoja tehostetaan koko ajan, hän sanoo.

Pinomaa vaatii, että terveyskeskusten pitää tarjota vanhemmille tietoa neutraalisti. Raskauden keskeyttämisen ei pidä olla ensisijainen tai ainoa vaihtoehto.

A2-illassa keskustelua vammaisten ihmisoikeuksista

Ylen A2 Kehitysvammais-iltaan vieraaksi tuleva Pinomaa haluaa puhua suorassa lähetyksessä erityisesti vammaisten ihmisoikeuksista. Asia on nyt ajankohtainen, sillä YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä.

Pinomaa odottaa, että sopimus ehditään hyväksyä vielä ennen kevään eduskuntavaaleja. Hän uskoo, että sopimus muuttaa alan käytäntöjä.

– Ammattilaiset voivat vedota sopimukseen päättäessään kehitysvammaisten ihmisten asioista.

Sopimuksen avulla varmistetaan Pinomaan mukaan se, että kehitysvammaiset ihmiset saavat päättää itse, missä he asuvat. Lisäksi sopimus takaa sen, että heillä on oikeus työhön ja harrastuksiin.

– Kehitysvammaiset saavat sopimuksen myötä samat ihmisoikeudet kuin mitä kaikilla muillakin on, Pinomaa sanoo.

A2 Kehitysvammais-ilta Yle TV2:lla 10. helmikuuta kello 21.