Koe uusi yle.fi

Tutkijat hybridisodankäynnistä: Sotia ei julisteta. Niihin liu'utaan

EU-maiden ulkoministerien on määrä pohtia huomenna torstaina uusia pakotteita Venäjän painostamiseksi Ukrainan konfliktissa.

Kotimaa

Hybridisodasta pitäisi Euroopassa käydä laaja poliittiinen keskustelu, ja Euroopan unionin pitäisi ryhtyä rakentamaan hybridisodankäynnin puolustusta. Näin ehdotti presidentti Sauli Niinistö viime viikolla Brysselissä.

Hydridisodassa aseellinen sodankäynti, informaatio-operaatiot ja psykologinen vaikuttaminen nivotaan yhdeksi kokonaisuudeksi.

– Hybridisota on yhä epämääräisempi käsite. Sotia ei enää julisteta, vaan niihin liu'utaan. Yleensäkin sodan ennakointi on entistä vaikeampaa, sotataidon pääopettaja Tommi Lappalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.

– Päähuomio on, että käytetään sotilaallista voimaa vasta, kun kriisi on tarpeeksi pitkällä. Sodan valmistelu alkaa paljon aiemmin, ehkä vuosia ennen. Toiminta pyritään pitämään sellaisella tasolla, että poliittiset päättäjät kohdemaassa eivät uskalla reagoida liian vahvasti. Toimilla on kuitenkin vaikutusta heihin ja yhteiskuntaan, tutkija Charly Salonius-Pasternak ulkopoliittisesta instituutista kuvaili.

– Mielipideympäristöön vaikuttaminen ja sen manipuloiminen on yksi esimerkki siitä, miten informaatiosodankäynti tai -vaikuttaminen on tällä hetkellä. Ukrainan kriisin aikana Venäjä on kyennyt pitämään aloitteen informaatioulottuvuudessa itsellään. Se on kyennyt määrittämään keskustelun teemoja ja sisältöjä. Läntisen yhteisön rooliksi on jäänyt todistella Venäjän väitteitä vääriksi. Ei ole kyetty yhtä nopeaan ja dynaamiseen informaatiovaikuttamiseen kuin Venäjä, sotataidon pääopettaja Tommi Lappalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoi.

"Ihmisiä siedätetään"

Lappalaisen mukaan informaatiosodan keskeinen tavoite on, että tilannekuva saadaan epäselväksi ja aiheutetaan hämmennystä ja epävarmuutta. Salonius-Pasternak mainitsee Venäjän Ukrainaan lähettämän niin kutsutun humanitaarisen avun esimerkkinä informaatiovaikuttamisesta. Venäjältä Ukrainaa lähestyviä rekkajonoja seurattiin länsimaissakin suurella mielenkiinnolla, ja niiden reittiä, päämäärää ja sisältöä epäiltiin.

– Käytiin keskustelua siitä, mitä ne ovat, mitä niissä on, ja kuka niitä ajaa. Haluttiin ylläpitää tällaista epävarmuutta hyvin tarkoituksella. Ihmisiä siedätettiin, ja itse näen sen yhtenä hybridisodan tavoitteista. Ensimmäisestä oli kauhea keskustelu. Nyt niitä on tullut varmaan tusina, eikä kukaan ole edes huomannut niitä. Ihmiset totutetaan siihen, Charly Salonius-Pasternak sanoo.

"Puolustautuminen vaikeaa"

EU:ssa on vaadittu kovempia otteita Venäjän propagandaa vastaan. Viron, Liettuan, Tanskan ja Britannian ulkoministerit ovat ehdottaneet yhteisessä kirjeessä, että Euroopan unioni vastaisi Venäjän propagandaan omalla vastapropagandallaan. Tutkijoiden mukaan puolustautuminen on vaikeaa.

– Varmaan yksi tapa on Venäjän informaatiovaikuttamiseen vastaaminen. Se voisi olla yksi väylä, jossa yhteistyötä voisi lisätä. Varsinkin EU:ssa voitaisiin edetä tällä väylällä. Tärkeintä on, että kyetään lisäämään moniäänisyyttä venäläisen väestön keskuudessa, niin että venäläiset saavat tietoa muistakin lähteistä kuin valtion hallitsemasta mediasta, Lappalainen huomautti.

– Itse näen suurimpana haasteena yhtenäisyyden ja päätöksenteon nopeuden. Ajatellaan, miten nopeasti Venäjällä voidaan tehdä päätöksiä, kun Putin päättää käytännössä. EU:ssa kestää viikko, ennen kuin ulkoministerit tapaavat. On vaikea nähdä, miten hybridisodassa EU nykyisellä rakenteella kykenisi tekemään päätöksiä tarpeeksi nopeasti. Me olemme aina myöhässä, Salonius-Pasternak puolestaan sanoi Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.

EU-maiden ulkoministerien on määrä pohtia huomenna torstaina uusia pakotteita Venäjän painostamiseksi Ukrainan konfliktissa.