Kivun kokeminen on kiinni niin geeneistä kuin mielialasta – sietokynnys voi sekä nousta että laskea

Kipua voi oppia sietämään, mutta sille voi ajan kuluessa myös herkistyä. Kipukokemukseen vaikuttavat esimerkiksi genetiikka, elämänhistoria ja mieliala, kertoo ylilääkäri ja kipututkija Katri Hamunen.

Kotimaa
Naisen jalkaan laitetaan kipsiä.
YLE

Maailman kivuntutkimusyhdistyksen mukaan kipu on epämiellyttävä aistimus ja tunnepohjainen elämys, joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan. Hyksin kipuklinikan ylilääkäri ja kipututkija Katri Hamunen toteaa, että kipukokemus on hyvin yksilöllinen ja saattaa ajan kuluessa muuttua.

– Tietyllä tapaa voi tottua sietämään kipua paremmin. Esimerkiksi vanhemmilla ihmisillä on enemmän kokemusta niin elämästä kuin kivusta, minkä ansiosta he suhtautuvat asiaan rauhallisemmin. Lapselle ja nuorelle yksittäinen kipukokemus voi olla hyvinkin voimakas.

Ajan myötä kokemus voi myös pahentua.

– Toisaalta tiedetään myös, että kivulle voi myös herkistyä. Näin saattaa käydä, jos potilas altistuu toistuvasti epämiellyttäville tilanteille ja kivulle, Hamunen vastaa.

Naiset raportoivat kivusta miehiä useammin

Kipu jaetaan tyypillisesti akuuttiin ja krooniseen. Akuutti kipu on tilapäistä ja äkillistä. Se voi liittyä esimerkiksi erilaisiin vammoihin, leikkauksiin tai tulehdussairauksiin. Kroonisesta, eli pitkäaikaisesta, kivusta aletaan yleensä puhua siinä vaiheessa, kun kipu jatkuu 3–6 kuukautta. Krooninen kipu voi olla myös ajoittaista mutta kuitenkin toistuvaa, kuten esimerkiksi migreenissä.

Kipukokemus syntyy ihmisen aivokuoressa.

Kokemus on ihan erilainen, jos kipu liittyy esimerkiksi urheiluvammaan tai henkeä uhkaavaan sairauteen.

Katri Hamunen, kipuklinikan ylilääkäri

– Meillä on kivunvälitysjärjestelmä, joka alkaa ääreiskudoksista ja kulkee selkäytimen kautta aivoihin. Ihmisellä on geneettisiä eroja näissä kaikissa järjestelmän osissa.

Hamunen toteaa, että hyvin yksilölliseen kipukokemukseen vaikuttavat genetiikan lisäksi monet muut asiat. Esimerkiksi ihmisen historialla, mielialalla ja odotuksilla on merkitystä.

– Kokemus on ihan erilainen, jos kipu liittyy esimerkiksi urheiluvammaan tai henkeä uhkaavaan sairauteen.

Hamusen mukaan kipututkimuksissa on havaittu eroja esimerkiksi sukupuolten välillä.

– Näyttä siltä, että naiset raportoivat kivusta hieman miehiä useammin. Tämä voi kuitenkin liittyä siihen, että naiset yksinkertaisesti ilmoittavat kivusta herkemmin.

Kipuluku kertoo vain omasta kokemuksesta

Kivun voimakkuuden mittaamiseen on olemassa erilaisia keinoja. Käytettävänä on esimerkiksi sanallisia (ei kipua, lievä, kohtalainen, voimakas, erittäin voimakas kipu) tai numeraalisia asteikkoja (1–10).

– Lapsille on asteikkoja, joissa on eri-ilmeisiä kasvoja. Lapsi valitsee niistä kasvot, jotka parhaiten vastaavat omaa kokemusta.

Hamunen muistuttaa, että kipututkimuksissa keskeistä ei ole löytää absoluuttista lukua. Tarkoituksena on saada selville yksittäisen potilaan kokemus – päämääränä ei ole esimerkiksi eri potilaiden kokemusten vertaaminen.