Miten kädessä oleva laite voi mitata askelia ja 6 muuta kysymystä aktiivisuusrannekkeesta

Yhä useamman ranteesta löytyy aktiivisuusranneke. Se mittaa askelia, energiankulutusta, unta ja ylipäänsä päivittäistä aktiivisuutta. Markkinajohtajan versio pohjaa tutkimukseen nojaaville yksiköille ja laskelmille, mutta ihan kaikkia lajeja ranneke ei täysimääräisesti ymmärrä.

terveys
Aktiivisuusranneke
Älypuhelimella ohjattava aktiivisuusranneke seuraa muun muassa käyttäjänsä liikkumista ja unta.Jari Koskinen / Yle

Koulutuspäällikkö Ville Uronen Polarilta sanoo, että yhtiössä on tutkittu aktiivisuutta pian 20 vuotta. Tietoa on sovellettu erilaisissa välineissä, mutta marraskuussa 2013 lanseerattu aktiivisuusranneke on ensimmäinen suuri, kaupallinen menestys.

Ala on kovasti kilpailtu, eikä Uronen kerro rannekkeen myyntilukuja. Hän ei myöskään ota kantaa kilpailijoiden laitteiden toimintaperiaatteisiin. Mihin markkinajohtajan tekniikka sitten pohjaa?

1. Mitä ranneke mittaa laskiessaan askelia? Laitehan on ranteessa, ei jalassa.

Ville Uronen: Rannekkeessa on jalostettu askelmittarin idea eli liikettä mitataan kolmiulotteisesti. Laite muuttaa tietyn määrän liikettä yksiköksi nimeltä askel. Kyse on käsien edestakaisesta liikkeestä, ei esimerkiksi askelluksen korkeudesta.

Jos siis kaksi kävelee saman matkan ja toisella on kädet taskussa, mutta toinen heiluttelee käsiään, toiselle kertyy ainakin jonkin verran enemmän askelia kuin toiselle.

Samalla logiikalla "askelia" kertyy esimerkiksi uidessakin, vaikka lajina ei olisi vesijuoksu.

2. Ymmärtääkö laite kaikkea liikuntaa yhtä hyvin?

Ville Uronen: Ei ymmärrä. Esimerkiksi hiihtoa se ei mittaa äärimmäisen hyvin, sillä pitkissä liu'uissa kädet taka-asennossa eivät kerrytä askelia niin paljon kuin rasitus antaisi olettaa.

Myös aktiivisuusmittauksessa hiihto on hankala laji. Ranneke ei myöskään tunnista, paljonko rautaa kuntosalilla nousee ja mikä työn todellinen rasittavuus on. Myöskään pilateksen kaltaiset, hidastempoiset jumpat eivät kerrytä aktiivisuutta paljonkaan, jollei samalla mitata sykettä.

3. Mitä oikeastaan on se aktiivisuus, jota ranneke mittaa? Eihän laite ymmärrä, kuinka raskasta liikuntasi on?

Ville Uronen: Kyllä ranneke ymmärtää liikunnan intensiteetin eli raskauden. Tämä perustuu MET-yksiköihin eli energiankäytön ja aineenvaihdunnan yksiköihin. Tutkimuksilla on saatu selville, kuinka moninkertaiseksi aineenvaihdunta muuttuu minkäkinlaisen liikkumisen aikana.

Kun ihminen istuu, hän on lähellä yhtä METtiä eli lepoaineenvaihduntaa. Suhteellisen reipas kävely on arvoltaan 4 mettiä eli aineenvaihdunta on nelinkertaistunut. Juokseminen 10 kilometrin tuntivauhtia on 10 metin arvoista ja niin edelleen.

Rajat on rakennettu tutkimalla kiihtyvyyssensoreiden toimintaa ja ihmisen liikettä. Laitteen sisälle on rakennettu tietyt rajat tietylle liikkeen määrälle.

Esimerkiksi hikoilu ei vaikuta tulokseen, vaan laite erottaa loikoilun, istumisen, seisomisen ja juoksemisen liikkeen määrästä.

4. Ranneke voi antaa myös passiivisuusleiman. Mistä sen saa?

_Ville Uronen: _Sen saa, jos istuu paikoillaan tunnin verran päiväsaikaan. Ranneke varoittaa istumisen haitoista, ja varoituksia saisi kyllä tulla tiuhempaankin.

Pelkkä seisomaan nouseminen ja pikku kävely saa energiankulutuksen tuplaantumaan. Pitkäaikaisia istumisjaksoja pitäisi ehdottomasti välttää.

5. Kalorilaskuri kertoo energiankulutuksen, mutta kuinka tarkkoja tai summittaista arviota se tarjoaa?

Ville Uronen: Energiankulutus pohjaa siihen, että käyttäjä syöttää järjestelmään ikänsä, kokonsa ja sukupuolensa. Silloin tiedetään jo melko hyvin, paljonko ihminen kuluttaa energiaa levossa. MET-yksiköt kertovat liikkeen lisääntymisestä. Niistä laite laskee tietyillä kertoimilla senhetkisen energiankulutuksen ja siitä kokonaislukeman.

6. Mihin perustuu unen seuranta?

Ville Uronen: Se perustuu nukkuessa tapahtuvan liikkeen määrään. Tutkimukset osoittavat vahvaa korrelaatiota unen sikeyden ja liikkumattomuuden välillä. Eli kun nukkuu sikeästi, on myös paikoillaan. Kevyemmässä unessa kääntyilee enemmän.

7. Voiko ranneke voisi lisätä jollakin ihmistyypillä ahdistusta, jos seuranta ei annakaan toivottuja lukemia?

Ville Uronen: Olen kyllä kuullut joistain tapauksista, joissa ihminen lähtee vielä pienelle iltalenkille, jos aktiivisuuspalkki ei ole tullut täyteen. Ei pidä ahdistua, vaan ottaa vinkeistä vaarin: olla vähän enemmän jalkojen päällä, harrastaa vähän enemmän rappusia ja kävelyä ylipäänsä. Aktiivisuudesta ei kannata tehdä suorittamista.