Syökö sinunkin lapsesi lunta? Hän ahmii hämähäkkejä, lyijyä ja jättimäärän bakteereja – mutta älä huoli

Testautimme päiväkodin pihalta kerätyn luminäytteen sisällön laboratoriossa. Tuloksia vertailtiin talousveteen, koska lumella ei ole raja-arvoja. Tutkijat yllättyivät bakteerien suuresta määrästä.

Kotimaa
Lapset leikkivät lumessa.
Bruce Bennett / AFP

Paljaalla silmällä lumesta ei välttämättä erota edes likaa. Kuitenkin jo vähän tarkemmassa tutkimuksessa selviää, että lumi pitää sisällään esimerkiksi hyönteisiä.

– Olen kerran tutkinut, mitä roskia lumesta löytyy. Otin puhtaan näköistä lunta ja tutkin sitä mikroskoopilla. Roskaa oli monenlaista, mutta eniten hämmästytti se, että sieltä löytyi muun muassa kuolleita hämähäkkejä, kertoo ympäristöterveyssuunnittelija Kimmo Ilonen Kotkan ympäristökeskuksesta.

Yle Kymenlaakso halusi tutkia lunta vielä syvemmin ja selvitti lumen bakteeri- ja lyijypitoisuuksia laboratoriossa. Kotkan Metsolan päiväkodin pihalta kerätyn luminäytteen tulokset kertovat, että lunta ahmivat lapset vetävät kitusiinsa melkoisen määrän bakteereja.

Linnunkakkaa

KCL Kymen Laboratorion tutkimasta millilitran luminäytteestä löytyi yhteensä 47 000 bakteeria, kun samassa määrässä talousvettä bakteereja ei saisi olla yli sataa.

– Se kuulostaa hurjalta luvulta, mutta ei oikeastaan ole. Kaupan pullovedessä bakteereita saa olla 50 000. Tämä menisi vielä siihen, vertaa kemisti Riikka Pöntinen.

Huolestuttavampaa on se, että desilitran kokoisesta näytteestä löytyi melkoinen määrä bakteereja, joita pidetään merkkinä ulosteperäisestä saastumisesta. Näytteestä löytyi yksi E.coli-bakteeri ja 34 enterokokki-bakteeria, kun juomavedessä molempien raja-arvo on pyöreä nolla.

Eniten hämmästytti se, että sieltä löytyi muun muassa kuolleita hämähäkkejä.

Kimmo Ilonen

– Tällaisia pitoisuuksia voi joskus löytää kaivovesistä, jotka ovat menneet juomakelvottomiksi. Todennäköisesti lumessa on pyörinyt jos jonkinlaista eläintä. Esimerkiksi linnunkakkaa on monessa paikassa, Pöntinen toteaa.

Juomavetenä käyttökelvotonta

E.colin lisäksi lumesta löytyi jopa 980 muuta kolimuotoista bakteeria. Myös niissä on juomaveden osalta nollatoleranssi lukuun ottamatta yksityisiä kaivovesiä, joissa raja-arvo on sata.

Bakteerit voivat olla peräisin paitsi ulosteesta, myös kasveista, maasta ja teollisuusjätevesistä.

– Jos juomavedessä olisi näin paljon kolimuotoisia bakteereja, olisin jo pikkuisen huolissani. Noin isomäärä voi jo laittaa mahan sekaisin. Toisaalta ihminen tottuu suureenkin bakteerikantaan. Ihmiselle, joka on juonut koko ikänsä verkostovettä, tällainen kaivovesi toisi varmasti kuplia mahaan.

Noin iso määrä voi jo laittaa mahan sekaisin.

Riikka Pöntinen

Lyijyn raja-arvokin ylittyi

Vastoin tutkijoiden ennakko-odotuksia lumesta löytyi myös lyijyä, jota oli luminäytteessä 17 mikrogrammaa litrassa. Se on melkein tuplat talousveden raja-arvoon verrattuna.

– Olin ensin sitä mieltä, ettei lyijyä ehkä saada näytteestä esiin, koska nykyään käytetään lyijytöntä bensiiniä. Aika vähän lyijyä oli, mutta talousvedessä raja-arvo on kymmenen mikrogrammaa. Sen yli mentiin kyllä.

Lyijyä joutuu lumeen maaliteollisuudesta sekä autojen voitelunesteistä ja ruostumisen estoaineesta.

Pois liian steriilistä maailmasta

Tutkimustulos oli erilainen kuin tutkijat odottivat.

– Raja-arvot verrattuna talous- tai kaivoveteen ylittyivät runsaasti. Täytyy sanoa, että kyllä tämä hiukan yllätti, arvioi mikrobiologi Kari Kreander KCL:stä.

Vanhempien ei kuitenkaan kannata olla huolissaan lastensa lumen syönnistä.

Emmehän kuitenkaan halua elää liian steriilissä ja desinfioidussa maailmassa.

Riikka Pöntinen

– Lasten vatsat kestävät aikamoisen määrän bakteereita, koska eiväthän he kipeiksi tule. Lapsena lunta syövät varmasti kaikki, mutta itse en kyllä enää söisi, Kreander toteaa.

Riikka Pöntinen muistuttaa, että vatsa on myös hyvä totuttaa erilaisiin bakteereihin.

– En tiedä, lähtisinkö tulosten perusteella kieltämään lumen syöntiä. Emmehän kuitenkaan halua elää liian steriilissä ja desinfioidussa maailmassa, hän toteaa.