1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Helsingin Keskustakirjaston kohtalo ratkeaa nyt – rakentamaan voitaisiin päästä jo tänä vuonna

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää Töölönlahdelle suunnitellun Keskustakirjaston rakentamisesta lopullisesti tänään keskiviikkona. Uuden kirjastotalon kohoamisen arvioidaan maksavan 96 miljoonaa euroa. Vastineeksi kaupungin vetovoiman odotetaan kasvavan ja syrjäytymisen vähenevän.

Havainnekuva Keskustakirjastosta. Kuva: ALA-arkkitehdit

Puuverhoiltu "Käännös" vei vuonna 2013 voiton Keskustakirjaston suunnittelusta järjestetyssä kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa. Siitä asti moni on jännittänyt nouseeko veistoksellinen rakennus todella paikalleen Helsingin Kansalaistorin itäreunaan, Musiikkitalon, Kiasman ja Sanomatalon kupeeseen.

Kaupunginvaltuusto päättää tänään keskiviikkona Keskustakirjaston hankesuunnitelman hyväksymisestä ja siten tekee lopullisen päätöksen rakentamisesta. Valtuuston puheenjohtaja, Vihreiden Mari Puoskari pitää hyvin todennäköisenä, että hyväksyntä hankkeelle saadaan.

– Varmasti se hyväksytään ja pidän melko todennäköisenä, että jopa yksimielisesti. Rahoituksesta varmasti kuitenkin puhutaan edelleen. Monet ovat sitä mieltä, että valtion osuuden pitäisi olla suurempi.

Työt maan alla voivat alkaa pian

Keskustakirjasto on nimetty Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeeksi ja valtio on sitoutunut sen rahoittamiseen 30 miljoonan euron osuudella.

Helsinki suunnitteli pitkään maksavansa hankkeesta puolet, mutta kun 96 miljoonan euron kokonaissumma uhkasi jäädä vajaaksi, kaivettiin puuttuvat miljoonat esiin viime syksynä talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kaupunki on siis jo alustavasti varannut rakentamiseen 66 miljoonaa euroa.

Jos valtuusto nyt antaa hankkeelle siunauksensa, voi pohjarakentaminen alkaa syyskuussa. Maan päälle työt siirtyisivät näillä näkymin marraskuussa 2016. Ensimmäiset kävijät voisivat tällä aikataululla astua sisään rakennukseen vuoden 2018 lopulla.

Suurista suunnitelmista ei ole tingitty

Keskustakirjaston tavoitteet ovat suuret. Sen on määrä tarjota kaikille avoin, maksuton tila, joka houkuttelee vuosittain peräti 2,5 miljoonaa kävijää. Rakennuksesta on kaavailtu suomalaisen kirjastotoiminnan lippulaivaa, jossa voidaan luoda myös uudenlaista kirjastoa.

Yleviin toiveisiin on kirjattu, että Keskustakirjastossa ihmiset ja ideat törmäävät, innovaatioita syntyy, syrjäytyminen vähenee, uusia yrityksiä luodaan ja kaupungin vetovoima kasvaa.

Perinteisten kirjastotoimintojen lisäksi rakennukseen on suunniteltu muun muassa elokuvateatteri ja sauna, jonka kohtalosta on jo ehditty käydä kiivasta väittelyä. Nämä tilat ovat mitä luultavimmin ensimmäisenä liipasimella myös jatkossa, jos rakennuskustannukset uhkaavat ylittyä.

– Puhumme varmasti illalla myös siitä, että mistä tingitään, jos jostakin täytyy tinkiä. Ja silloin ne ovat varmasti nämä itse kirjastotoimeen kuulumattomat asiat, Puoskari toteaa.

Kumppaneiksi myös kaupallisia toimijoita

Keskustakirjaston vaikutuksesta lähikirjastoihin on keskusteltu paljon. Tässä vaiheessa suunnitelmiin kuuluu kuitenkin vain Lasipalatsin Kaupunkiverstaan ja Kirjasto Kympin tiloista luopuminen.

Keskustakirjaston arvioidaan lisäävän kaupunginkirjaston menoja noin 6,7 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaupunginvaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että vähintään puolet käyttömenojen nousupaineesta katetaan kirjastotoimen sisältä tai uusien ulkopuolisten rahoituskanavien avulla. Kyseeseen voivat tulla erilaiset kumppanuudet ja yhteistyö kaupallisten toimijoiden kanssa.

Toisaalta pelkästään kirjaston rakentamisen arvioidaan tuovan työtä vuodeksi noin 1200-1500 ihmiselle.