Uudistus tuo tabletit ja tietokoneet eskariin: pikkulasten mediakasvatus on pian pakollista

Uudessa esiopetuksen opetussuunnitelmassa mainitaan ensimmäistä kertaa, että lasten kanssa pitää tutustua muun muassa laitteisiin ja peleihin. Asiantuntijan mukaan joissakin paikoissa ylpeillään sillä, ettei mediakasvatusta opeteta.

media
Lapsi käyttää tablettitietokonetta.
Toni Pitkänen / Yle

Alle kouluikäisten mediakasvatuksesta tulee pakollista. Uuteen opetussuunnitelmaan on kirjattu, että esiopetuksessa lapsille tulee opettaa monilukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista viimeistään vuonna 2016. Opetussuunnitelmaan mukaan lasten kanssa pitää esimerkiksi tutustua erilaisiin laitteisiin, palveluihin ja peleihin.

Muutoksesta tulee osin iso. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2013 kunnille tekemän kyselyn perusteella mediakasvatus on retuperällä. Enemmistö vastaajista ilmoitti, että heidän kunnassaan vain alle 20 prosenttia varhaiskasvatusyksiköistä antaa tietoisesti mediakasvatusta.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatuksen erityisasiantuntija Saara Pääjärvi on huolissaan tilanteesta. Hän painottaa, että osassa yksiköitä mediakasvatus on hoidettu hienosti, toisissa paikoissa ei niinkään.

– Joissakin varhaiskasvatusyksiköissä oikein ylpeillään sillä, että meillä ei ole sitä (mediakasvatusta) lainkaan. Ajatellaan, että ei sitä tarvita, koska lapset käyttävät viihdemediaa niin paljon kotona. Mutta samalla perusteella voitaisiin olla opettamatta lukemaan tai viemättä lapsia ulos leikkimään, koska niitähän tehdään kotonakin, Pääjärvi sanoo.

Suunnitelmassa lapsille opetetaan monilukutaitoa, johon sisältyy muun muassa kuva- ja medialukutaito. Lapset tutustuvat muun muassa paitsi kirjoitettuihin ja puhuttuihin, myös audiovisuaalisiin ja digitaalisiin teksteihin.

Pelit syntipukkina

Kysely paljastaa myös, että mitä pienempi kunta sitä vähemmän mediakasvatukseen on kiinnitetty huomiota. Mediakasvatus sisältyi varhaiskasvatussuunnitelmaan vain noin kolmasosassa kyselyyn vastanneista kunnista. Pääjärven mukaan tilanne johtuu osaksi käytännön pulmista, mutta myös peloista, jotka tutkimuksissa ovat osoittautuneet turhiksi.

Samalla perusteella voitaisiin olla opettamatta lukemaan.

Saara Pääjärvi

– Kymmenen vuotta sitten ajateltiin, että pelaaminen aiheuttaa ylivilkkautta, mutta nyt puhutaan istumisen haitoista ja ylipainosta. Vaikka myös lukiessa istutaan, siitä ei olla huolissaan, Pääjärvi kuvailee.

Pelaaminen saattaa Pääjärven mukaan saada syntipukin leiman silloinkin, kun ongelmat ovat jossakin muualla.

– Esimerkiksi nuoren liiallinen pelaaminen ja sosiaalisten suhteiden puute voi johtua koulukiusaamisesta tai siitä, että ystäviä ei vain löydy. Pelaaminen ei välttämättä ole syy, vaan oire, Pääjärvi huomauttaa.

Materiaalia ja koulutusta tarvitaan lisää

Käytännön ongelmana on, että mediakasvatussisällöt on usein laadittu kouluikäisten tarpeeseen. Ne eivät sellaisenaan sovellu varhaiskasvatukseen.

– Varhaiskasvatukseen räätälöityä mediakasvatusmateriaalia tarvitaan lisää. Sitäkin tosin löytyy jo vaikka kuinka paljon, jos osaa etsiä, Pääjärvi huomauttaa.

Pääjärven mukaan varhaiskasvatuksen henkilökunnalla ei useinkaan ole mediakasvatuksen osaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön kysely paljasti, että suurimmassa osassa kuntia vain alle puolet varhaiskasvatuksen henkilöstöstä tuntee mediakasvatusta. Enemmistössä alle 10 000 asukkaan kunnista ei ole annettu varhaiskasvatuksen henkilöstölle minkäänlaista mediakasvatuskoulutusta viime vuosina.

– Myöskään varhaiskasvatuskoulutus yliopistoissa ei tue tarpeeksi mediakasvatusosaamista, Pääjärvi lisää.

Älylaitteet ovat tosi hyviä, kun niitä käyttää oikealla tavalla.

Annamari Kurtelius

Netti ja pelit osa lasten elämää

Lasten mediabarometri 2013:n mukaan pienetkin lapset pelaavat digitaalisia pelejä ja surffailevat netissä. Pelaaminen aloitetaan entistä nuorempana, jo 3–4-vuotiaana, ja yli 90 prosenttia lapsista oli käyttänyt nettiä ainakin joskus.

Lapsista ja mediasta puhuttaessa unohdetaan Pääjärven mukaan usein esimerkiksi pelaamisen myönteiset puolet. Lapsi oppii myös peleistä. Tabletilla voidaan piirtää, kirjoittaa, lukea ja leikkiä, ja pelkällä sormellakin harjoittelu kehittää silmän ja käden yhteistyötä.

– Unohdetaan se, että lapsi nauttii pelaamisesta. Me kaikki tarvitsemme rentoutumista ja viihtymistä. Miksei hauskuus kelpaa perusteluksi lapsen leikille? Ei kaiken tarvitse olla mahdollisimman kehittävää, Pääjärvi toteaa.

Iisalmessa älylaitteet ovat jo käytössä esiopetuksessa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja Annamari Kurtelius kertoo, että tabletilla harjoitellaan kynäotetta ja oman nimen kirjaimia. Pienempien lasten kanssa tabletilta katsellaan valokuvia leluista ja samoja leluja etsitään sen jälkeen päiväkodin tiloista.

– Älylaitteet ovat tosi hyviä, kun niitä käyttää oikealla tavalla. Sen huomaa lapsen levottomasta käyttäytymisestä käytön jälkeen, jos niiden parissa kuluu liikaa aikaa. Monipuolinen tekeminen on tärkeää, Kurtelius painottaa.

Tuoreimman lasten mediabarometrin mukaan uudemmat keksinnöt ole kuitenkaaan syrjäyttäneet kirjoja. Kirjoilla ja lukemisella on vahva asema lasten arjessa: lähes päivittäin kirjoja tai lehtiä lukee 91 prosenttia 0–8-vuotiaista.

Artikkelia täydennetty 29.1.2015 kello 15:34: Artikkelia täydennetty monilukutaidon osalta.