Suomen ensimmäinen jäähalli täyttää 50 vuotta – "Hakamettä" on monelle kiekkoilijalle toinen koti

Suomi sai järjestettäväkseen vuoden 1965 jääkiekon MM-kilpailut, vaikkei maassa ollut yhtään jäähallia. Tampereelle halli rakennettiin nopeasti, kun Helsingin herrat jahkailivat. Avajaisottelu Tampere vastaan muu Suomi päättyi tasatulokseen 29. tammikuuta 1965.

urheilu
Tamperelaispojat ovat innoissaan tulevasta jäähallista
Tamperelaispojat odottivat innolla uutta jäähallia vuoden 1964 uutisjutussa.

Tampereella aloitettiin Suomen ensimmäisen jäähallin rakentaminen virallisesti 9.1.1964, kertoo Ylen Elävästä arkistosta löytyvä televisiojuttu.

Tampereen keinojääratayhdistyksen puheenjohtaja Usko Teromaa uskoi tuolloin lujasti, että halli kyllä valmistuu kevään 1965 jääkiekon MM-kisoja varten.

– Tampereella on jääkiekkoinnostus kovin korkealla, hän vakuutteli.

Ja mikä oli vakuutellessa, kun koko jääkiekko sai Suomessa alkunsa juuri Tampereella. Vuonna 1926 Suomen Luisteluliiton puheenjohtaja Yrjö Salminen toi kanadalaisia jääkiekkomailoja tamperelaisille jääpalloilijoille ja antoi kuuluisan valmennusohjeensa: ”Pelakkaa pojat!” Tampereella avattiin myös Suomen ensimmäinen tekojäärata Koulukadun ulkokentällä vuonna 1956.

Merkitys Suomen jääkiekolle valtava

Lähes täsmälleen vuosi rakentamisen aloittamisesta päästiin jo vihkimään uusi halli käyttöön. 29. tammikuuta 1965 juhlaotteluna pelattu Tampere vastaan muu Suomi peli televisioitiin Yleisradiossa suorana. Avauspeli päättyi tasan 4–4. SM-sarja siirtyi halliaikaan kaksi päivää myöhemmin Ilveksen ja Tapparan välisessä ottelussa.

– Helsingissä jahkailtiin, mutta täällä tehtiin nopea päätös. Siksi ensimmäinen jäähalli rakennettiin Tampereelle, kertoo Hakametsän jäähallin synnystä ja alkuajoista tänä keväänä kirjan julkaiseva Kimmo Leinonen.

Hakametsän hallin pienoismalli
Yle

Hän luonnehtii Hakametsän hallin merkitystä uraauurtavaksi koko Suomen jääkiekolle.

– Haluan kunnioittaa niitä, jotka ovat saaneet jääkiekon siihen asemaan Suomessa jossa se nyt on. Onnistuneiden MM-kisojen jälkeen päättäjät ymmärsivät, että jääkiekkoon kannattaa sijoittaa rahaa. Sen jälkeen Suomeen on noussut satoja jäähalleja, Leinonen sanoo.

Leinosella on tekeillä jo toinenkin kirja samasta aiheesta eli Hakametsän sankareista.

– Olin jo avajaisissa mukana. Hakametsä on minulle toinen koti, Suomen jääkiekkoleijonaksiksin aateloitu jääkiekkovaikuttaja kertoo.

Hallissa on pidetty jääkiekon MM-kisoja myös vuosina 1982, 1991, 1997 ja 2003 sekä naisten MM-kilpailut vuonna 1992. Lisäksi Hakametsä on ollut monien muidenkin urheilutapahtumien näyttämö niin nyrkkeilyssä, lentopallossa kuin karatessakin.

"Normaalitorstai eli työn merkeissä juhlitaan"

Hakametsän ykköshallin aamu alkaa 50-vuotispäivänä yrityksille ja ikämiehille varatuilla jääajoilla. Myös molemmilla Tampereen liigajoukkueilla Tapparalla ja Ilveksellä on torstaina normaalit harjoitusvuoronsa.

– Meillä on normaalitorstai eli työn merkeissä juhlitaan, kertoo Hakametsän hallien käyttöpäällikkö Jari Tolvanen.

Tampereen jäähallissa on vuosittain noin puoli miljoonaa kävijää. Kesällä 2014 halliin asennettiin joustokaukalo ja katsomoon tehtiin muutoksia, joten nykyään katsomoon mahtuu 7 300 kannustajaa.

Tampereelle on suunniteltu jo vuosia uutta jääkiekkoareenaa keskustaan, mutta toistaiseksi hankkeelle ei ole löytynyt rahoitusta.

_Maan ensimmäisestä jäähallista on kerätty monta videota Ylen Elävään arkistoon. _