Tutkimus: Virolaiset eivät tule Suomeen töihin vain rahan takia

Edestakaisin Suomenlahden yli sahaavat työmiehet kertovat kokevansa Suomessa turvallisuutta ja arvostusta. Elleivät Virossa palkat nouse, Viro tyhjentyy nuorista miehistä, ennustaa haastattelututkimuksen tehnyt Keiu Telve.

Kotimaa
Rakennusmiehiä.
Yle

Suomen ja Viron väliä matkustavat virolaiset rakennus- ja muut työmiehet eivät ole valinneet elämäntapaansa pelkästään rahan takia, ilmenee Tarton yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Virosta käy Suomessa töissä arviolta 15 000 pendelöijää eli ihmistä, joiden työpaikka on Suomessa mutta koti Virossa. Heistä 12 000 on miehiä. mikä saa ylittämään Suomenlahtea edestakaisin jopa vuosien ajan? 12 miestä kertoi tuntemuksistaan Keiu Telvelle tämän pro gradu -työtä varten.

Itse lähtöpäätös tehdään useimmiten rahan vuoksi. Tavoitteena on hankkia Virossa jotakin sellaista, mihin virolainen palkka ei riittäisi, esimerkiksi auto tai asunto. Vastaajat kertoivat myös haluavansa tukea iäkkäitä vanhempiaan tai yliopistossa opiskelevia lapsiaan. Myös eläkeiän varalle säästäminen oli monilla mielessä.

Syyt Suomessa työskentelyyn olivat kuitenkin paljon monimuotoisemmat kuin vain raha. Vastauksissaan miehet nostivat esiin muun muassa ammattiliitot ja työttömyyskassat, joiden ansiosta Suomessa työskentelyn sanottiin tuntuvan turvalliselta.

Arvostus kasvattaa itsetuntoa

Virolaiset myös sanoivat tuntevansa, että suomalaiset työnantajat arvostavat heitä. Muihin maahanmuuttajiin verrattuina virolaiset tuntuvat suomalaisista tunnollisemmilta, ahkerammilta ja ystävällisemmiltä, vastaajat uskoivat. Yksi vastaaja antoi pyyhkeitä myös suomalaisille työntekijöille:

– Suomalainen tekee kaiken aikataulun mukaan. Kun kello kukkuu, jää ruuvin kiertäminen puolitiehen. Virolainen sanoo, että pitää vielä tehdä tämä homma loppuun, ja jatkaa puoleenyöhön.

Arvostus työntekijöinä nostaa virolaismiesten itsetuntoa, Telve sanoo Viron yleisradioyhtiön ERR:n haastattelussa.

Olennaista etua Suomen työmarkkinoilla virolaiset saavat kielensä vuoksi. Suomen ja viron sukulaisuus antaa heille paremmat asemat muihin maahanmuuttajiin verrattuna. Työmarkkinoilla kielitaito on arvokas lisäbonus. Ikä kuitenkin erottaa pendelöijiä: keski-ikäisiltä sujuu suomi, nuoremmat turvautuvat enemmän englantiin.

Aktiivisimmat lähtevät ensin, toiset perässä

Telve kysyi miehiltä myös, miten he olivat löytäneet työpaikan. Useimmiten vastaus oli sosiaalinen verkosto: ystävät ja ystävien ystävät sekä suomalaiset tuttavat.

Ilmi kävi, että taantuman ajalla työntekijöitä irtisanoneista yrityksistä lähti mies toisensa jälkeen Suomeen. Ripeimmin ketjureaktioon liittyivät nuoret miehet, joilla ei vielä ollut perhesiteitä. Virossa oli jopa alue, joka tyhjentyi nuorista miehistä täysin.

Voisiko niin käydä koko Virolle? Voisi kyllä, vastaa Telve.

– Ellei mikään muutu Viron talouselämässä, eivätkä tällaisten töiden palkat ala pian nousta, on väistämätöntä, että juuri aktiivisimmat nuoret miehet lähtevät, ERR:n haastattelema Telve ennustaa.