1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Rovaniemelle vain puolipäiväinen kielipesä - saamelaisyhdistys tyytymätön ratkaisuun

Saamelainen äiti ja saamelaisyhdistysaktiivi Rauna Rahko-Ravantti iloitsee, kun Rovaniemen kaupunki on vihdoin aloittamassa saamenkielistä kielipesätoimintaa, mutta on pettynyt päätökseen, että kielipesä tulee toimimaan vain puolipäiväisenä. Saamelaisyhdistys Mii aikoo jatkaa taistelua kokopäiväisen kielipesän puolesta.

Kotimaan uutiset
Rauna Rahko-Ravantti ja Ruut
Rauna Rahko-Ravantti iloitsee saamenkielisten palveluiden parantumisesta Rovaniemellä.Arttu Nieminen / Yle

Rovaniemi on aloittelemassa saamenkielistä kielipesätoimintaan. Kielipesä tarjoaa puolipäiväistä päivähoitoa lapsille, jotka eivät vielä osaa saamea. Kielipesässä lapsille tarjotaan hoitoa saameksi kielikylpymenetelmällä. Kaupunki etsii nyt kielipesään pohjoissaamenkielistä työntekijää.

Rovaniemen kielipesätoiminnan rahoittaa saamelaiskäräjät. Rahoitusta on varattu nyt vuodeksi.

"Ehdimme jo iloita, mutta.."

Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii on tehnyt pitkään töitä kielipesän saamiseksi kaupunkiin. Rovaniemellä on ollut mahdollisuus saada pohjoissaamenkielistä päivähoitoa vuodesta 2008. Omakielinen päivähoito ei kuitenkaan ole ratkaisuust kieliongelmaa perheissä, joissa saame ei syystä tai toisesta ole kotikielenä.

Yhdistyksessä uutinen uudesta kielipesästä otettiin ilolla vastaan. Myöhemmin tullut tieto toiminnan puolipäiväisyydestä kuitenkin mietityttää.

Mii-yhdistyksen hallituksen jäsen ja saamelainen äiti Rauna Rahko-Ravantti, sanoo olevansa pettynyt ratkaisuun.

– Olemme pitkään odottaneet kielipesää ja ehdimme jo iloita uutisesta. Mutta olemme pettyneitä, että kielipesä tarjoaa vain osapäivähoitoa. Sehän tarkoittaa, että lapset saavat olla hoidossa viisi tuntia päivässä. Vanhemmillehan puolipäiväisyys ei ole ongelmatonta. Kotona lapsia hoitavat vanhemmat menettävät kotihoidontuen, jos laittavat lapsen kielipesään. Ja kovin monella työssäkäyvällä ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan hoitopaikkaa vain viideksi tunniksi.

Lapsia ei voi tämän hetken tietojen mukaan siirtää puolipäiväisen kielipesähoitopäivän jälkeen loppupäiväksi muuhun hoitopaikkaan.

– Siirtyminen toiseen hoitopaikkaan kesken päivän ei ole minun tietojeni mukaan mahdollista. Ja etenkin pienten lasten ollessa kyseessä olisi hyvä, jos hoitopaikka olisi sama koko päivän, pohtii Rauna Rahko-Ravantti mahdollisuuksia ratkaista hankala yhtälö.

Mii-yhdistys ei aio tyytyä tähän päätökseen, vaan aikovat jatkaa ponnisteluja, että kielipesätoiminta saataisiiin kokopäiväiseksi.

– Mii-yhdistyksessa yritämme nyt neuvotella asiasta ja tehdä töitä sen eteen, ettö kielipesästä tulisi kokopäiväinen, kertoo Rahko-Ravantti.

"Kielipesä vahvistaisi myös äidinkielisten kielitaitoa"

Uusi kielipesä parantaa kielitilannetta Rovaniemellä kokonaisuudessaan, sanoo Mii-yhdistyksen hallituksen jäsen ja saamelainen äiti Rauna Rahko-Ravantti.

– Kyllä minusta kielipesä auttaa vahvistamaan myös äidinkielisten kielitaitoa, pohtii Rahko-Ravantti.

Kielipesä parantaisi kielitilannetta myös siksi, että sen myötä kaupunkisaamelaiset lapset saisivat aikaisempaa monipuolisempaa tukea kielelliseen kehitykseen.

– Jos saamenkielisen äidinkielisille lapsille suunnatun päivähoidon lisäksi olisi myös kielipesä, niin kaikki lapset saisivat tukea oman tasonsa mukaan. Se olisi parempi tilanne.

Unelma kielipesän ja päivähoidon välisestä yhteistyöstä

Rauna Rahko-Ravantti mielestä äidinkielisille suunnattu päivähoito ja kielipesä tukisivat toimijoina toisiaan. Siksi ne tulisi saada hänestä samaan taloon.

– Unelmatilanteessa kielipesä ja äidinkielisten hoitopaikka olisi samassa rakennuksessa. Kun täällä Rovaniemellä on ollut vaikea löytää saamenkielisiä työntekijöitä, niin sijainti samassa rakennuksessa helpottaisi tilannetta. Työntekijä voisi tarvittaessa siirtyä hoitoryhmästä toiseen sen mukaan miten on tarvetta työvoimalle. Ja tietysti voisi olla yhteistä toimintaakin, suunnittelee Rahko-Ravantti.

Nyt kielipesän tiloja suunnitellaan Kairatien ammattikoulun entiseen asuntolan tiloihin. Rovaniemen kaupungilla on tulevaisuudessa tarkoitus löytää kielipesälle ja saamenkieliselle päivähoidolle tilat samasta paikasta.

Samassa rakennuksessa kielipesän ja päivähoitoryhmän välinen ero kutistuisi ja siirtyminen ryhmästä toiseen lapsen tarpeen ja kielitaidon mukaan olisi helpompaa, miettii Rauna Rahko-Ravantti.

– Jos lapsen kielitaito kehittyy niin hyvin kielikylvyssä, että hän pystyisi siirtymään äidinkieliseen ryhmään, niin samassa rakennuksessa siirto olisi helpompi ja luontevampi.

Tärkein hyöty olisi kuitenkin, että toimijat voisivat tukea toisiaan saamenkielisessä ja saamelaisessa varhaiskasvatuksessa.

– Tietysti nämä kaksi päivähoidon muotoa tukisivat toisiaan, niin työntekijät kuin lapsetkin toisiaan, päättää Rauna Rahko-Ravantti.

Lue seuraavaksi