Helsinki saa keskustakirjastonsa

Kaupunginvaltuusto on siunannut hankkeen illan kokouksessa. Kirjaston arvioidaan maksavan 98 miljoonaa euroa. Rakentamisen vastustajat pelkäävät, että lähiökirjastot katoavat.

kulttuuri
Käännös.
Keskustakirjaston havainnekuva. Arkkitehtitoimisto ALA Oy voitti kesäkuussa 2013 arkkitehtuurikilpailun ehdotuksellaan "Käännös".Keskustakirjasto arkkitehtuurikilpailu

Helsingin kaupunginvaltuusto on lopullisesti siunannut keskustakirjaston rakentamisen. Valtuusto on hyväksynyt geometrista puuarkkitehtuuria edustavan hankesuunnitelman keskiviikkoiltana äänin 75–8. Kirjastoa vastustavat puheenvuorot olivat harvassa.

Jos rakennettaisiin myöhemmin, näin varmistettaisiin, että se tulisi entistä kalliimmaksi helsinkiläisille veronmaksajille.

Valtuutettu René Hursti

Valtio on sitoutunut Töölönlahdelle suunnitellun kirjaston rahoittamiseen 30 miljoonan euron osuudella. Helsingin kaupunki on alustavasti varannut rakentamiseen 66 miljoonaa. Yhteensä kustannusarvio on 98 miljoonaa euroa.

Rakennuksesta on kaavailtu suomalaisen kirjastotoiminnan lippulaivaa. Kirjaston pohjarakentaminen voi alkaa tulevana syksynä, ja avajaisia voitaisiin tällä aikataululla viettää loppuvuonna 2018.

Puheenvuorossaan apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr.) sanoi, että uusi kirjasto täydentää Helsingin keskustaa, minne olisi hyvä saada enemmän epäkaupallista tilaa. Helsingin kirjastopinta-ala asukasta kohden on huomattavasti pienempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin.

– Pääkirjasto on sijainnut Pasilassa, ja muut keskustaa lähellä sijaitsevat kirjastot ovat alueellisia kirjastoja. Nyt meillä on mahdollisuus korjata tämä puute, Sinnemäki vetosi.

Vihreiden Emma Kari kuvaili suunniteltua paikkaa kirjastolle täydelliseksi Kansalaistorin reunalla, eduskuntataloa vastapäätä. Vasemmistoliiton Silvia Modig näki keskustakirjaston pelastuksena "epäonnistuneelle" Töölönlahden alueelle, joka on hänen mielestään rakennettu täyteen valtavia taloja, mistä huolimatta nurkilla ei käy "yhtään ketään".

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kiitti rahoituksessa valtion Helsingille antamaa kädenojennusta. Valtion miljoonat ovat muodollisesti Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeelle, ja siksi Helsingillä on kiire tarttua niihin.

– Jos rakennettaisiin myöhemmin, näin varmistettaisiin, että se tulisi entistä kalliimmaksi helsinkiläisille veronmaksajille, tiivisti perussuomalaisten René Hursti. Hän äänesti kuitenkin kirjastohanketta vastaan.

Kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara huomautti, etteivät pelkästään helsinkiläiset hyödy kirjastosta. SDP:n Ville Jalovaara uskoi, että puukirjastoa tullaan katsomaan ulkomailta asti.

Sauna ei kaatanut hanketta

Keskustakirjaston vastustajat epäilivät hankkeen pysymistä budjetissa sekä sivukirjastojen ylläpitoa. Ei-äänen antoi viisi perussuomalaista, kaksi kristillisdemokraattia ja yksi kokoomuslainen.

Piikki ei ole auki.

Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki

Eri puolueista vakuuteltiin, etteivät lähiökirjastot vaarannu keskustakirjaston noustessa. Muiden muassa kristillisdemokraattien Mika Ebeling ja kokoomuksen Hannele Luukkainen tyrmäsivät nämä vakuuttelut puheenvuoroissaan.

Perussuomalaisten Nuutti Hyttinen kritisoi sitä, että Helsingin kirjastotoimen vuotuisia käyttökuluja ollaan keskustakirjastolla nostamassa yli kuusi miljoonaa euroa. Kokoomuksen Seija Muurisen mielestä on kyseenalaista sijoittaa valtavasti rahaa kirjastoon kirjojen digitalisoituessa.

Rakennukseen kaavaillaan esimerkiksi elokuvateatteria, ravintolaa, kahviloita, työtiloja ja kokoushuoneita. Kuuma saunakysymys kuitenkin puhutti eniten. Vasemmistoliiton, vihreiden ja kommunistisen puolueen valtuutettujen puheenvuoroissa ehdotettiin, että keskustakirjaston saunasta luovutaan jo nyt kustannusten karsimiseksi. Tällä haavaa sauna on edelleen mukana hankesuunnitelmassa, jossa mainitaan, että tarvittaessa kirjastotoimintaan kuulumattomia tiloja voidaan karsia.

Muutamissa puheenvuoroissa soimattiin, että rakennus on vain naamioitu kirjastoksi, kun muuta toimintaa on suunnitteilla niin paljon.

Valtuutettuja mietitytti, miten puurakentamisen pilottihankkeen kustannusarvio mahtaa pitää, kun aiempia kokemuksia vastaavanlaisesta rakentamisesta ei juurikaan ole. Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki tähdensi, että "piikki ei ole auki".