EVA: Maahanmuutto kaksinkertaistettava

Suomen työllisyysaste jää pysyvästi liian alhaiselle tasolle, ellei ulkomailta saada reilusti lisää työikäistä väkeä, arvioidaan Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn tilaamassa raportissa.

Kotimaa

Yliaktuaari Topias Pyykkösen ja tutkija Pekka Myrskylän kirjoittama analyysi Tulevaisuuden tekijät maalaa synkän kuvan suomalaisesta työstä. Viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana työllisten määrä ei ole kasvanut käytännössä lainkaan, vaikka väestöä on tullut puolisen miljoonaa lisää. Työllisyysaste on vajonnut 69 prosenttiin, kun kestävän talouden kannalta sen pitäisi olla 75 prosenttia.

Tänään julkistetussa raportissa todetaan, että eläkeläisten ja työttömien määrän kasvu on vähentänyt työvoiman tarjontaa ja talouskasvun edellytyksiä. Samalla julkiset menot ovat kasvaneet. Kun tähän vielä lisätään se, että taantuman myötä on kadonnut 100 000 työpaikkaa, EVAn mukaan mahdoton yhtälö on valmis.

Tarjonta lisää työpaikkoja

Pyykkösen ja Myrskylän analyysissä päädytään siihen, että Suomeen tarvittaisiin 34 000 maahanmuuttajaa joka vuosi, jotta työvoima ei supistuisi. Tämä on kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Selvä enemmistö eli noin kaksi kolmasosaa tulijoista on työikäisiä, joten heistä valtaosa tulisi nimenomaan työmarkkinoille. Tälläkin tulijamäärällä päästään vasta siihen, että työikäisen väestön määrä pysyy edes nykyisellään.

EVAn mukaan työvoiman tarjonta lisää työvoiman kysyntää eli yritysten intoa kasvattaa toimintaansa. Työn tarjonta kiihdyttää taloutta, työvoiman väheneminen kuihduttaa. Ainoa todellinen keino lisätä työvoimaa on kiihdyttää maahanmuuttoa, raportissa todetaan.

Miksi oma väki ei kelpaa?

Pyykkönen ja Myrskylä toteavat, että suuri osa nykyisistä työttömistä työllistyy vaivoin. Ongelmana ovat muun muassa koulutuksen puute, väärä asuinpaikka ja korkea ikä. Työttömistä noin 100 000 eli lähes kolmannes on vaikeasti työllistettäviä, raportin kirjoittajat arvioivat.

Työvuosia jää väliin monista eri syistä – miehillä vuosia verottaa armeija, naisilla perhevapaat. Raportissa ei kuitenkaan uskota, että perhevapaiden kestoon puuttumalla olisi suurta vaikutusta työvoiman kasvuun, koska naiset ovat perhevapailla keskimäärin 15 kuukautta työurastaan. Miehillä palvelusaika vie lähes saman.

Kotimaista reserviä ei löydy sen paremmin nuorista kuin vanhoistakaan. Työikähaitarin loppupäässä työllisyysasteet ovat jo nousseet, varsinkin yli 55-vuotiaat naiset ovat aiempaa enemmän mukana työelämässä. Myös varttuneiden miesten työllisyysaste on kohonnut. Opiskelijatkin on jo enimmäkseen värvätty töihin, mikäli opinnoiltaan ehtivät, raportissa summataan.

Puolet maahanmuuttajista työllistyy

Pyykkösen ja Myrskylän mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste on reilut 50 prosenttia. Osa muuttajista, kuten virolaiset, työllistyvät hyvin mutta pakolaisina tulleet huonosti. Tyypillisesti maahanmuuttaja työllistyy matalapalkka-alalle, varsinkin pääkaupunkiseudulle. Eniten maahanmuuttajia on kiinteistöpalveluissa, ravintoloissa ja rakennusalalla. Myös yrittäjiä on runsaasti.

Mistä sitten väkeä tulisi ja mitä tekemään? Maahanmuuttajista liki kaksi kolmasosaa on taustaltaan eurooppalaisia, seuraavana tulevat aasialaiset. Yksittäisistä lähtömaista suurimpia ovat Venäjä, Viro, Somalia ja Irak.

EVA julkaisi tänään myös kirjasen Kuka Suomessa tekee työt? Siinä hahmotetaan Suomen työvoiman muutoksia viime vuosikymmenien aikana. Julkaisut ovat osa EVAn Pientä Vaalisarjaa.

_Juttua korjattu 29.1. klo 10.25: Tutkijoiden mukaan maahanmuuttajia tarvittaisiin 34 000 vuosittain, ei 34 000 lisää, kuten aiemmassa versiossa todettiin. _