Sähköverkkojen suojaaminen myrskyiltä nielee miljardeja – laskun maksavat kuluttajat

Suururakan tavoitteena on suojata sähköverkot lumikuormilta, myrskyiltä ja muilta sään ääri-ilmiöiltä. Asemakaava-alueilla sähkökatko ei saa kestää yli 6 tuntia, muilla alueilla yli 36 tuntia.

Kotimaa
Kaivinkone kaivaa kaapeliojaa.
Marjut Suomi / Yle

Sähkönjakeluverkon toimintavarmuuden parantaminen maksaa Energiaviraston arvion mukaan lähes seitsemän miljardia euroa. Syyskuussa 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki edellyttää, että sähkön toimitusvarmuus paranee portaittain vuoden 2028 loppuun mennessä.

– Urakka on iso niin verkonhaltijoille kuin asiakkaillekin, myöntää johtaja Simo Nurmi Energiavirastosta.

– Uusimisen pääpaino on maakaapeloinnissa, mutta syrjäseuduilla toimitusvarmuutta voidaan parantaa esimerkiksi siirtämällä ilmajohtoja metsistä tien varsiin.

Suurin urakka on edessä maaseudun verkkoyhtiöillä

Monissa kaupunkiyhtiöissä lain velvoitteiden täyttäminen on helppoa, koska verkot on jo pääosin kaapeloitu. Kovimmille joutuvat maaseutuyhtiöt, joiden verkko kulkee pitkiä taipaleita metsäisessä maastossa.

PKS Sähkönsiirto Oy:n toimitusjohtaja Arto Gylén laskee, että Pohjois-Karjalassa jakeluverkon uusiminen maksaa 15 vuoden aikana 450 miljoonaa euroa. Verkoston pituus on 22 000 kilometriä.

– Meidän yhtiön alueella tehdään ensin maakaapelointityöt taajama-alueilla. Sen jälkeen, ensi vuosikymmenellä, painopiste siirtyy haja-asutusalueiden toimitusvarmuuden parantamiseen. Syrjäisillä alueilla pyrimme siirtämämään ilmajohtoja pois metsistä.

– Investoinnit ovat niin valtavia, että olemme huolissamme niiden vaikutuksesta siirtohintoihin. Toivonkin, että kaikkein syrjäisimmillä alueilla siirtymäaikaa voitaisiin pidentää 15 vuodesta 23-30 vuoteen, sanoo Gylén.

Suomessa harvaan asutuilla alueilla yhtä johtokilometriä kohden on vain 2-4 asiakasta.

– Asiakkaamme ovat meidän ainoa tulonlähteemme. Toivottavasti pystymme pitämään siirtohinnat kohtuullisina.

"Tapani-myrskyn aikaan saimme tarpeeksemme kynttiläillallisista"

Sastamalan Kiikoisissa, Niemenmaan ja Tervaharjun kylien rajamailla, sähkökatkoja on riittänyt riesaksi asti, kertoo Pekka Keskinen.

– Eivät sähkökatkot maailmaa kaada, mutta kyllä ne häiritsevät. Valot vilkkuvat ja jos koneista menee virta, työt keskeytyvät.

– Sähköt pätkivät etenkin, jos myrskyn jälkeen tulee räntää.

Pisimmillään Keskisten tuvassa on odoteltu sähköjä kaksi viikkoa. Näin kävi vuoden 2011 Tapani-myrskyn aikaan.

– Silloin oli kaksi viikkoa sähköt pois. Saimme kynttiläillallisista tarpeeksemme, naurahtaa Pekka Keskinen.

Keskiset asuvat verkkoyhtiö Carunan alueella ja Eltel Networksin urakoima maakaapelityömaa on edennyt jo kotinurkille.

– Toivottavasti sähkökatkot ovat pian vain ikävä muisto.

Siirtohinnat nousevat keskimäärin 20 prosenttia

Energiaviraston arvion mukaan sähkön siirtohinnat nousevat verkkoinvestointien takia 15 vuoden aikana keskimäärin viidenneksen.

– Vaihteluväli on suuri, myöntää Simo Nurmi.

– Siirtohintojen osuus asiakkaan sähkölaskun loppusummasta on kolmanneksen luokkaa. Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että ne pysyvät kohtuullisina eri puolilla maata.

Asiakkaan saaman sähkölaskun loppusumma nousee kymmenkunta prosenttia.