Suomalaiset ovat Euroopan mestareita istumisessa

Istumisen vaaroista on viime vuosina varoiteltu, eikä suinkaan suotta. Yli kuuden tunnin päivittäinen istuminen tuo monenlaista kremppaa.

Kotimaa
Mies istuu työnsä ääressä.
Antti Seppälä / Yle

Työ on muuttunut ajan mukana yhä enemmän kohti erilaisia tietotöitä. Se tarkoittaa, että yhä suurempi osa työstä tehdään istuma-asennossa. Ja se taas ei ole kropalle hyväksi.

– Väestötasolla on huomattu esimerkiksi se, että jokainen tv:n katseluun käytetty tunti lisää pitkällä aikavälillä ennenaikaisen kuoleman riskiä 11 prosenttia ja lihavuuden riski kasvaa kymmenkunta prosenttia. Istumisen ja kakkostyypin diabeteksen välillä on havaittu vahva yhteys, latelee liikuntafysiologian väitöskirjatutkija Arto Pesola.

– Istumisella ja makaamisella on energiankulutuksen kannalta vain hyvin pieni ero, lisää Jyväskylän yliopiston kinesiologian professori Taija Juutinen

Istumisen vaarat lähtevät siitä, että energiankulutus on alhainen - kehon lihaksisto on lähes lepotasolla. Aineenvaihdunta hidastuu, ja veren rasvat alkavat kertyä keskivartaloon.

– Aiemmin kun työ oli fyysistä, aktiivisuutta tuli arjessa vähän niin kuin vahingossa, Pesola sanoo.

Yhdeksän tuntia istumista päivässä

Suomalaiset istuvat päivän aikana eniten Euroopassa. Toimistotyöntekijät istuvat noin 70 prosenttia työajasta, pahimmillaan jopa 90 prosenttia työajasta.

Suomalaisten yleisin vapaa-ajan viettotapa on television katselu.

Vapaa-aika ei tilannetta paranna. Suomalaisten yleisin vapaa-ajan viettotapa on television katselu. Siihen kuluu kolmisen tuntia päivässä. Televisiota katsova toimistotyöntekijä siis istuu keskimäärin noin yhdeksän tuntia päivässä. Se ylittää riskirajat selvästi.

Valistus on kuitenkin jo vaikuttanut.

– Ensin herätellään ajatuksia, ja sitä kautta vaikutetaan. Eiköhän tämä valistuskampanja ole jo aikankin vähän vaikuttanut, myllytys on olllut sen verran isoa, sanoo Juutinen.

Istumiskierre poikki

Istumisen vaaraa voi pienentää helposti: nousemalla seisomaan.

Jo se, että nousee tuolista ylös vähentää istumisen haittoja

Arto Pesola

– Istumatyössä pitäisi pitää jonkinlaista aktiviteettia noin puolen tunnin välein, sanoo Juutinen.

– Energiankulutus on seistessä noin 13 prosenttia istumista korkeampi, eli lihakset ovat töissä. Tästä kertyy päivän aikana aika isokin annos lihasaktiivisuutta verrattuna istumiseen. Jo se, että nousee tuolista ylös vähentää istumisen haittoja, Pesola sanoo.

Istuessa myös etureiden lihakset ovat venyneessä asennossa, seistessä ne asettuvat normaalitilaan.

– Seisomalla välttyy pitkän aikavälin istumisista seuraavilta asentomuutoksilta. Lisäksi selkäranka on luonnollisessa asennossa, ja välilevyjen paine tasainen, Pesola sanoo.

Istumatyötä tekevän kannattaakin tietoisesti tauottaa istumistaan. Kaikki lienevät kuulleet ohjeet käydä kahvilla vähän kauempana ja käyttää hissin sijaan portaita.

– Itse suosin huomaamatonta taukojumppaa. Kun vaikkapa menee ovesta, niin nostaakin kädet ja ottaa karmeista kiinni ja jää vähäksi aikaa siihen venyttelemään hartiaseutua, lisää Juutinen.

– Tärkeää olisi sosiaalisen ympäristön muuttaminen. Istuminen on tällä hetkellä aika lailla normi, ja on aika vaikeaa taistella itse sitä normia vastaan. Tutkimustulokset kertovat, että yksi suurimmista esteistä käyttää portaita on se, että kaverit menevät hissillä, Pesola toteaa.

Täydennetty professori Juutisen kommenteilla.