1. yle.fi
  2. Uutiset

Vaala pääsemässä vihdoin henkiseen kotiinsa

Ensi viikko on Vaalan kunnassa historiallinen. Valtioneuvosto käsittelyyn tullee esitys kokonaisen kunnan siirtämisestä maakunnasta toiseen. Kolme neljästä vaalalaisesta katsoo olevansa jo nyt pohjoispohjalaisia, mutta osa ei luovu kainuulaisuudestaan, vaikka keisari niin määräisikin.

Kotimaan uutiset
Linnut häiritsevät laituriin pyrkiviä veneilijöitäq
Sanna Kähkönen / Yle

Vaalan kunta on pyristellyt pois Kainuusta jo 30 vuotta. Nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Virkkunen muistaa Vaalan urheilutalolla vuonna 1984 pidetyn kokouksen elävästi.

– Silloin suunniteltiin Kainuun läänin perustamista. Valtuuston kokousta urheilutalolla seurasi satamäärin ihmisiä. Muistaakseni 15–12 äänin kunnanvaltuusto päätti, että mikäli Kainuun lääni perustetaan, niin Vaala jää jäljelle jääneeseen Oulun lääniin, että se ei lähde Kainuun lääniin.

Sen jälkeen on Oulujoessa vettä virrannut, mutta ajatusta hallinnon suuntaamisesta Ouluun ei haudattu. Vaalalaisten ajatuksia on muuttanut terveydenhuollon siirtyminen Oulun suunnalle, asioimisliikenteen suuntautuminen Ouluun ja myös asutuksen painuminen kunnan länsiosiin.

Tämän vuosikymmenen alkupuolella kunnassa tehtiin useita tutkimuksia siitä, kumpaan suuntaan ihmiset ovat kallellaan.

– Kyselyjen perusteella kolme neljästä mieltää itsensä enemmän pohjoispohjalaiseksi kuin kainuulaiseksi. Eli jos Vaala muuttaa maakuntaa, niin kolme neljästä sanoo, että nyt ollaan oikeassa paikassa, ja yksi neljäsosa sanoo, ettei tämä nyt välttämättä mennyt oikein. Mutta enemmistö yleensä asioista päättää, ja sen kanssa koetetaan elää.

Maakuntarajalla on merkitystä

Mitä idemmäksi kunnassa mennään, sitä enemmän kainuulaisuus nousee esiin ihmisten ajatuksissa. Reijo Virkkunen on tehnyt pitkän työuran Ylä-Kainuun puolella ja asunut Oterman kylällä. Hän on omasta identiteetistään varma.

Jos Vaala muuttaa maakuntaa, niin kolme neljästä sanoo, että nyt ollaan oikeassa paikassa, ja yksi neljäsosa sanoo, ettei tämä nyt välttämättä mennyt oikein.

Reijo Virkkunen

– Kyllä minä miellän itseni kainuulaiseksi, menipä Vaala Pohjois-Pohjanmaalle tai ei. Kait se äidinmaidosta tulee. Asetelmat ovat päättäjäpuolella selkeät, osa katsoo asuinpaikaltaan tai yhteisöstään käsin sitä, kumpaan maakuntaa katsoo kuuluvansa. Itse olin vuonna 1984 siinä 12 äänen vähemmistössä. Ja nyt (maakuntavaihdoksen hakemisesta äänestettäessä) olin taas vähemmistössä, kun 11 oli Pohjois-Pohjanmaan kannalla ja 10 Kainuun puolella.

Virkkusen mukaan maakuntaidentiteetillä on merkitystä.

– Vaikka se ei arjessa mitenkään näkyisikään, sillä on merkitystä, että ihminen on jostain kotoisin. Maakuntaidentiteetti on osalle aika tärkeä asia, varsinkin kun ihmiset muuttavat elämänsä aikana paikasta toiseen. Se, että on juuret ja jostain kotoisin, oli se sitten kotikunta tai kotimaakunta, niin kyllä se jonkinlaista vakautta tai tasaisuutta tuo omaan mielenlaatuun.

Omaa mielenlaatuaan Virkkunen tasoittaa maakuntamuutoksesta huolimatta tai siitä johtuen laululla. Opettelussa on uusi maakuntalaulu.

– Maa ponteva Pohjolan äärillä on, se entistaistojen tanner. Niin rohkea roima ja… mikä… uupumaton… jotenkin tuolla tavalla se alkaa. Nälkämaan laulun sanoissa ei ole opettelemista. Kaikki kolme säkeistöä menee ulkoa.

Lue seuraavaksi