Istumista tauottamalla on vuodessa pudonnut jopa kuusi kiloa

Turun yliopiston Pylly ylös -kampanja on saanut opiskelijat ja henkilökunnan ylös tuoleista. Turkulaislääkäri kertoo, että joillakin istumista vähentäneillä paino on pudonnut merkittävästi.

terveys
Fysioterapeutti Marko Grönholm neuvoo, miten seistään oikein.
Fysioterapeutti Marko Grönholm neuvoo, miten seistään oikein.Yagmur Özberkan / Yle

Liiallisen istumisen terveysvaikutuksista on puhuttu jo kahden vuoden ajan. Tammikuussa 2013 Turussa toimiva Paavo Nurmi -keskus kokosi yhteen istumista koskevaa maailmanlaajuista tutkimusta. Istuminen on tavallista työpaikoilla, mutta kun istuminen jatkuu kotonakin, se käy haitalliseksi.

Paavo Nurmi -keskuksessa työskentelevä lääkäri Harri Helajärvi on tyytyväinen siihen, miten tutkimustulokset on otettu vastaan. Suomalaiset ovat alkaneet kiinnittää huomiota liiallisen istumisen haittoihin.

– Olen positiivisesti yllättynyt. Tietenkin tässä ovat media ja Yle olleet viemässä viestiä. Hieno homma! Ihan käytännössä ihmiset ovat heränneet huomaamaan, että istumme päivässä aika paljon. Jopa 80 prosenttia valveillaoloajasta ollaan liikkumatta. Siihen kyllä kannattaa kiinnittää huomiota, pohtii Helajärvi.

Erityisesti Helajärvi on iloinen siitä, että ihmiset ovat keksineet uusia tapoja katkoa istumistaan. Joskus istumisen haittoja koskevien luentojen jälkeen Helajärvi on saanut pyyntöjä saapua yrityksiin kertomaan istumisen vaaroista.

Istumista vähentäneillä myös paino on pudonnut.

– Jotkut ovat kertoneet, että vuodessa on paino pudonnut kuusi kiloa. Jotkut ovat pudottaneet oikeiden päätösten ansiosta jopa viisitoista kiloa painostaan.

Pylly ylös -kampanja on tuonut vipinää yliopistolle

Turun yliopistossa on ollut jo noin vuoden käynnissä Pylly ylös -kampanja, jolla on kannustettu yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita tauottamaan istumista. Toinen kampanjan vetäjistä on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vastaava fysioterapeutti Anne Friman. Hän kertoo, että haluttiin saada aikaan asennemuutos, että seisominen on sallittua luennon ja työpäivän aikana.

Tavoitteena on saada myös luentotilojen takaosaan seisomakorkeudella olevia tasoja, jotta luentoa voi kuunnella seisten. Kampanjasta on tehty palautekysely. Friman kertoo, että positiivinen palaute on ollut runsasta.

– Meitä on kiitetty ideoista. Jotkut kertovat, että nyt tulee nostatettua opiskelijoita jaloittelemaan opetuksen aikana. Aluksi opiskelijat olivat kovin hämmentyneitä, mutta he ovat tottuneet uusiin toimintatapoihin. Joku toinen kertoo, että kahvihuoneisiin on saatu seisomapöytiä, ja nykyään kaikki haluavat seistä kahvitaukojen aikana.

Oikeustieteen opiskelijan selkälihakset kiittävät

Oikeustieteen opiskelija Juulianna Huusko on yksi opiskelijoista, joka on kokeillut seisomista opiskelujen lomassa. Terveysvaikutukset ovat olleet myönteisiä. Huusko pyrkii tunnin välein työskentelemään viisi tai kymmenen minuuttia seisten. Hän saattaa myös nousta jaloittelemaan pöydän äärestä, jotta mieli ja jalat pysyvät vireinä.

– Pienryhmäopiskeluissa opettajat nostavat opiskelijoita välillä ylös. Se on ollut mielestäni erittäin hyvä uudistus.

Terveysvaikutukset ovat olleet myönteisiä. Huusko on ostanut myös pöydälleen pienen tason, jolla pöytää saa nostettua.

Pienryhmäopiskeluissa opettajat nostavat jo opiskelijoita välillä ylös

Juulianna Huusko

– Etenkään selkälihakset eivät ole enää niin paljon jumissa. Mieli pysyy vireänä. Koen, että tämä on ollut ihan opiskelun ja tiedon omaksumisen kannalta hyvä asia. Välillä istun pallon päällä, jotta keskivartalolihakset aktivoituvat samalla, kun teen töitä.

Friman on tyytyväinen kuullessaan Huuskon kommentit.

– On mukava kuulla, että opiskelijoiden mielestä jo seisomaan nousu virkistää. Olemme toisen kampanjan vetäjän Teija Hakalan kanssa sanoneet, että älkää tyytykö siihen, että joudutte istumaan koko luennon ajan. Olisi hyvä, että seisomaan nousemisesta tulisi hyväksyttyä.

Lääkäri Harri Helajärvi painottaa, että asiat eivät muutu hetkessä. Hän kertoo, että Norjassa esimerkiksi kielenopetuksessa puolet tunnista liikutaan.

– Otetaan vaikka englanninkielen tunnilla sana pencil ja viedään niitä kirjaimia sukkulaviestillä. Heikot oppilaat alkavat oppia, kun mukaan tulee fyysistä aktiivisuutta.

– Ja tämä koulu on Norjan neljänneksi menestynein koulu. Sielläkin meni vajaat kymmenen vuotta ennen kuin kaikki opettajat hyväksyivät tämän uuden tavan tehdä töitä, kertoo Helajärvi.

Aiheuttaako istuminen lihavuutta vai lihominen istumista?

Istumisen haitallisuudesta on puhuttu paljon julkisuudessa, mutta viime aikoina Paavo Nurmi -keskuksessa on tutkittu erityisesti, tuleeko painonnousu istumisen seurauksena vai päinvastoin.

– Se tuli selville, että istuminen edeltää painonnousua, mikä tietenkin kannustaa pitämään huolta siitä, että vähennetään sitä istumista. Nyt yritämme selvittää, mihin elimiin se istuminen vaikuttaa, että näistä tyypin kaksi diabeteksen ja verisuonisairauksien riski on suurempi.

Voiko sitten liiallisesta seisomisesta olla haittaa terveydelle?

Nyt yritämme selvittää, mihin elimiin istuminen vaikuttaa.

Harri Helajärvi

– Täytyy muistaa, että emme ole puhumassa siitä, että nyt ei istuta ollenkaan. Sekään ei ole hyvä asia, että seistään koko ajan. Katkotaan sitä istumista, koska pitkäkestoinen, tauoton istuminen on se kaikkein haitallisin. Joskus seisomapöydän ohessa on hyvä olla tukena koroke, johon nostat välillä toisen jalan. Silloin lantion ja selän asento vaihtelevat. Sitä kautta alaraajaoireet helpottuvat, kertoo Helajärvi.

Helajärvi muistuttaa, että edelleen on tärkeätä liikkua säännöllisesti ja syödä hyvin. Friman pohtii, että seisomisen lisääminen on myös tottumuskysymys.

– Jos alat seisomaan paljon, kyllähän se treeni tuntuu alkuun. Sen voi kokea vain pelkästään positiiviseksi asiaksi, pohtii Friman.

Istumissuositukset tulossa keväällä sosiaali- ja terveysministeriöltä

Lääkäri Harri Helajärvi on mukana sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka sorvaa istumissuosituksia. Pelkkä puolen tunnin liikunta silloin tällöin ei enää riitä, koska monet ovat paikoillaan niin paljon. Ohjeita annetaan ikäryhmittäin – pienille lapsille ohjeet ovat erilaisia kuin vanhuksille.

– Se ei ole tietenkään mikään velvoite tai käsky, vaan auttaa meitä kaikkia havaitsemaan, että tällainenkin asia on olemassa.

Helajärvi pohtii, että pieniä lapsiakin pitäisi jo kannustaa välttämään liikaa istumista.

– Valitettavasti usein käy niin, että lapsi laitetaan videon ääreen, sillä se on hyvä lapsenvahti. Siitä se lapsi oppii passiivisen elämäntavan. Tutkimuksissa on havaittu, että kun lapsena oppii esimerkiksi ruokailu- tai liikuntatavat, ne jatkuvat loppuelämän. Valitettavasti me teknologian tukemassa yhteiskunnassa menemme helpon kautta, kertoo Helajärvi.

Lääkäri rauhoittelee kuitenkin, että liikunnan lisäämisellä teini-iässä on hyviä vaikutuksia, vaikka lapsena ei olisikaan harrastanut liikuntaa.

– Jos lisäsi liikuntaa ennen seitsemättätoista ikävuotta, verisuonimuutokset saatiin korjaantumaan. Mitään ei ole menetetty, kunhan lähdetään tekemään asioita eri tavalla, neuvoo Helajärvi.