1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Pakotteiden taustalla on Krimin liittäminen Venäjään

Venäjän-vastaisia pakotteita on tähän asti kohdistettu Krimille ja Itä-Ukrainaan keskeisiin päättäjiin ja yrityksiin, presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin sekä esimerkiksi energiateknologian ja sotateollisuuden vientiin. Taloudellisista ja poliittisista syistä Venäjää vastaan ei kuitenkaan haluta nostaa kattavia kauppapakotteita.

Kuva: Juri Kochetkov / EPA

EU:n ensimmäiset Venäjän-vastaiset pakotteet tulivat voimaan maaliskuussa 2014. Niistä päätettiin Krimillä järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Tässä kansanäänestyksessä äänestäjien ylivoimainen enemmistö suositti Krimin erottamista Ukrainasta. Äänestyksen jälkeen Krimin johto pyysi alueen liittämistä Venäjän federaatioon.

EU pitää äänestystä laittomana. EU:n mielestä pakotteita ei voida purkaa, sillä Krim on edelleen Venäjän miehittämä ja maa sekaantuu yhä pahemmin Ukrainan sisäiseen selkkaukseen

Pakotteita on tähän asti kohdistettu Krimille ja Itä-Ukrainaan keskeisiin päättäjiin ja yrityksiin, presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin sekä esimerkiksi energiateknologian ja sotateollisuuden vientiin. Pakotteet ovat koskeneet viittä valtiojohtoista venäläispankkia, kolmea energiayhtiötä ja kolmea puolustusalan konsernia.

Euroopan unioni viime kielsi heinäkuun lopussa venäläisten valtionpankkien yli 90:n päivän joukkovelkakirjojen liikkeellelaskun unionin alueella. Lisäksi EU on kieltänyt aseiden ja arktisten alueiden öljyn- ja kaasunporauksessa sekä liuskeöljyn porauksessa käytettävän teknologian viennin Venäjälle.

EU ei ole rajoittanut lainojen myöntämistä venäläispankeille. Suomen pankin asiantuntijan Laura Solankon mukaan useat venäläispankit ovat rahoittaneet toimintaansa enemmän EU-alueelta nostetuilla suurilla syndikaattilainoilla kuin joukkovelkakirjoilla.

Yhdysvallat on sen sijaan kieltänyt lainan myöntämisen myös eräille yrityksille, kuten öljy-yhtiö Rosneftille ja kaasu-yhtiö Novatekille. Lisäksi Yhdysvallat on asettanut saartoon esimerkiksi United Shipbuilding -yhtiön, joka omistaa puolet Arctech Helsinki -telakasta.

EU on asettanut 132 venäläistä yksityishenkilöä matkustuskieltoon unionin alueelle. Joukossa on monia johtavia liikemiehiä, muiden muassa Suomessa hyvin tunnettu Arkadi Rotenberg. Lisäksi 28:n venäläisen yhteisön varat on jäädytetty unionin jäsenmaissa. Nämä henkilöt ja yhteisöt kuuluvat lähes poikkeuksetta presidentti Putinin lähipiiriin.

Yhdysvaltalaisen professorin Jeffrey Schottin mukaan unionin talouspakotteet edustavat uuden sukupolven keinoja. Iranin ja Pohjois-Korean tapaukset ovat viime vuosina osoittaneet, että Yhdysvaltain ja Euroopan hallitukset pystyvät estämään yritysten pääsyn kansainvälisille rahoitusmarkkinoille nykyään paljon tehokkaammin kuin 1900-luvulla.

Kauppasaartoa ei haluta

Taloudellisista ja poliittisista syistä Venäjää vastaan ei haluta nostaa kattavia kauppapakotteita. Venäjän kanssa halutaan edelleen tehdä yhteistyötä kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi Lähi-idässä, Iranissa ja Pohjois-Koreassa.

Laura Solankon mukaan pakotteilla ei pyritä kieltämään kaikkien venäläisten yritysten toimintaa EU:n tai Yhdysvaltojen alueella, vaan tarkoitus on poliittinen. Halutaan osoittaa, ettei Venäjän toimia voida hyväksyä. Solankon mielestä pakotteiden suora vaikutus on rajallinen, sillä Venäjän investointien kasvu on joka tapauksessa hiipunut ja rahoituksen tarve on pienentynyt. Venäjän keskuspankki pystyy rahoittamaan pankkeja, ja venäläiset yritykset voivat hakea rahoitusta aasialaisilta rahoitusmarkkinoilta.

Ongelma on, että pakotteet ovat heikentäneet Venäjän asemaa mutta eivät ole muuttaneet peliä

Elżbieta Kaca

Suurin vaikutus on todennäköisesti epäsuora, kun epävarmuus ja epäluottamus Venäjän taloutta kohtaan kasvavat. Pakotteet hankaloittavat rahoituksen saamista ja nostavat rahoituksen hintaa. Ne lisäävät ulkomaisten yritysten halukkuutta suunnata toimintaa jonnekin muualle kuin Venäjälle.

Pakotteet vähentävät Venäjän bruttokansantuotteen kasvua tänä vuonna prosentin kymmenyksillä, korkeintaan prosentilla. Muut pakotetoimet, kuten varojen jäädyttäminen, matkustamisen vaikeuttaminen ja teknologian vientikiellot alkavat vaikuttaa 1-3:n vuoden aikajänteellä.

Amerikkalaisprofessori Schottin mukaan pakotteet vaikuttavat Venäjän talouteen huomattavasti keskipitkällä aikavälillä. Venäjä silti tuskin muuttaa niiden vaikutuksesta poliittista linjaansa kovin nopeasti. Washingtonin ja Brysselin on ratkaistava, minkälainen yhdistelmä muita toimenpiteitä tarvitaan - esimerkiksi diplomatiaa sekä sotilaallista ja taloudellista tukea Ukrainan hallitukselle. Olisi myös vakuutettava Brasilia ja Argentiina siitä, että korvaavia maataloustuotteita ei pidä viedä Venäjälle.

Pakotteiden historia osoittaa, että on tärkeää miettiä, miten pakotteita ryhdytään purkamaan, kun osa tavoitteista on toteutunut. Länsimaat vaativat ensi vaiheessa Krimin laittoman liittämisen peruuttamista, johon Venäjä tuskin suostuu. Jos tämä on ehdoton edellytys pakotteiden perumiselle, pakotteiden voidaan odottaa jäävän voimaan pitkäksi aikaa.

Pakotteita ajavat kiivaimmin Baltia ja britit

Pakotekeskustelussa EU-maat ovat jakautuneet ankarampaa pakotepolitiikkaa kannattaviin maihin, pakotteiden kiristämistä vastustaviin sekä pakotepolitiikkaan maltillisesti suhtautuviin valtioihin. Tälläkin kertaa pakotteiden kiristämistä on vaadittu Baltian-maista, Puolasta, Ruotsista, Britanniasta, Romaniasta ja Tanskasta. Useat maat eivät aktiivisesti vaadi lisää pakotteita, mutta eivät todennäköisesti aio sulkea pois niiden hyväksymistä - tällaisia ovat esimerkiksi Italia, Suomi ja Saksa.

Monelle maalle olennaista on, että EU-maat hyväksyvät päätöksen yhdessä, sävyeroista huolimatta.

Venäjä tunnustelee EU-rintaman yhtenäisyyttä

Venäjältä on parin viime viikon aikana alkanut kuulua äänenpainoja, joissa raotetaan mahdollisuutta poistaa joitain vastapakotteita - puhetta on ollut esimerkiksi sianlihan ja perunantuonnin sallimisesta. Myös Suomi on ollut kiinnostunut perunan viennistä rajan taa.

EU:n maatalousministerit ova arvioineet, että Venäjä yrittää tietoisesti hajottaa EU-maiden rintamaa. EU:n maatalouskomissaarin mielestä vientikielto on poistettava kaikilta mailta kerralla, eivätkä jäsenmaat voi tehdä kahdenkeskisiä sopimuksia Venäjän kanssa.

Puolan ulkopoliittisen instituutin PISM:n analyytikon Elżbieta Kacan mielestä EU:n nykyiset pakotteet Venäjää kohtaan eivät ole olleet erityisen purevia.

– Ongelma on, että pakotteet ovat heikentäneet Venäjän asemaa mutta eivät ole muuttaneet peliä, Kaca sanoo.

Hän uskoo, että edessä on pitkä keskustelu siitä, miten pitkälle EU-maat voivat mennä pakotteissa omien talousintressiensä kustannuksella.

Kacan mukaan vaikuttavia pakotteiden kohteita olisivat Venäjän energiasektori ja valtionyhtiöt mutta niihin kajoaminen olisi EU:lle kova pähkinä. Venäjä on jo varoittanut unionia kovista vastatoimista, jos sen elintärkeisiin etuihin puututaan.