Lihaskunto alkaa rapistua jo kolmikymppisenä

Suomalainen peruskuntoilija lähtee tunnollisesti illasta toiseen kävelylenkille ja ehkä joskus hiihtämään tai uimaan. Kaikki tämä ylläpitää peruskuntoa ja hapenottokykyä, mutta lihaksia se ei juurikaan haasta. Kun ikää kertyy, lihasjumpan merkitys kasvaa. Fysioterapeutin mukaan lihasmassa alkaa nimittäin heikentyä jo kolmikymppisenä.

terveys
Lihasjumppaa
Pari-kolme lihasjumppakertaa viikossa pitää lihaskuntoa yllä, sanoo fýsioterapeutti Tiina Maukonen.Päivi Rautanen/Yle

Liikuntasuositusten mukaan peruskunto pysyy yllä, kun liikkuu viidesti viikossa 30 minuuttia kerrallaan. Tuohon määrään voi laskea mukaan arkiaskareita, vaikkapa rappujen nousua tai kaupassakäyntiä, jos tuo liikkuminen vähänkin hengästyttää. Mutta kunnostaan huolta pitävälle, ikääntyvälle ihmiselle kestävyysharjoitukset eivät yksinään riitä. Lihasvoiman ylläpito vaatii omat harjoituksensa.

– Lihasvoimaharjoituksia on syytä tehdä pari-kolme kertaa viikossa peruskuntoharjoitusten lisäksi. Ikääntyvän on hyvä harjoituttaa myös tasapainoaan, mutta yleensä tasapaino säilyy juuri lihaskuntoa parantavilla harjoituksilla, selittää ilmajokelainen fysioterapeutti Tiina Maukonen.

– Ihmisen lihasvoimat ovat vahvimmillaan 20-30-vuotiaana, ja siitä lihasmassa alkaa pikku hiljaa heikentyä. Vauhti kiihtyy 60-vuotiaana, joten viimeistään siinä vaiheessa pitää kiireesti tehdä jotain, Tiina Maukonen neuvoo. Lihaskuntoa voidaan pitää yllä hyvinkin yksinkertaisilla jumpilla.

– On tutkittu, että ikääntyvät harjoittavat lihaskuntoaan aivan liian vähän, Tiina Maukonen murehtii.

– Lihaskunnon heikkeneminen on toki yksilöllistä ja se riippuu aikaisemmista elintavoista, mutta asia on hyvä huomioida ajoissa ja sille kannattaa tehdä jotain.

Toimintakyky palkkiona

Ihmisen liikkumista estää yleensä laiskuus. Tiina Maukosen mukaan motivaatio pitäisi löytyä hyvin yksinkertaisesta huomiosta.

– Liikunta ylläpitää terveyttä ja kykyä suoriutua jokapäiväisistä toimista ja askareista. Miksi emme käyttäisi niin mahtavaa ja usein ilmaista keinoa siihen, että voisimme pitää itsemme paremmassa kunnossa ja näin mahdollisesti välttyä sairauksilta ja elää pidempään.

Jos ikääntyneenä aloittaa lihaskuntoilun aivan nollasta, kannattaa kuitenkin kuunnella kehoaan ja asiantuntijoita.

– Ikääntyvän aloittelijan on huomioitava aina yleinen terveystilanteensa. Kannattaa jutella lääkärin kanssa, jos on perussairauksia, kuten epätasapainossa oleva aikuistyypin diabetes, sydämentahdistaja, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti tai nivelissä on liikkuvuusrajoituksia. Lääkärin kanssa voi pohtia, mikä on se oikea liikuntamuoto ja millä määrillä ja voimalla liikutaan, Tiina Maukonen muistuttaa.