Koe uusi yle.fi

Kaipuuta Kainuuseen ei osata hyödyntää – "Enemmänkin asian eteen voisi tehdä"

Esimerkiksi Kainuun liitto pitää yhteyksiä kainuulaisiin opiskelijoihin, mutta muuten maakunnasta pois lähteneisiin ei juurikaan pidetä yhteyksiä.

ilmiöt
Sininen tuoli järvessä
Kalle Heikkinen / Yle

Yle Uutisten kyselyn mukaan Kainuuseen kaivataan Lapin jälkeen toiseksi eniten, ja henkinen koti löytyy etenkin muualla asuvilta synnyinmaakunnasta. Muuttotappiotilastojen kärjessä keikkuvassa Kainuussa tätä kaipuuta ei kuitenkaan osata vielä täysin hyödyntää.

– Tietyllä tavalla sitä osataan hyödyntää, tietyllä tavalla ei. Ihmisiä ei houkutella tänne järjestelmällisesti. Aiheeseen liittyen on kyllä ollut projekteja, kuten esimerkiksi Suomussalmella, josta lähdettiin etsimään Oulun alueelta heitä, jotka olisivat halukkaita muuttamaan kuntaan, Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivanen kertoo.

Kainuun liitolla on hankkeita ihmisten houkuttelemiseksi maakuntaan. Niiden lisäksi kainuulaisilla kunnilla on omia rekrytointihankkeitaan, joilla ihmisiä yritetään saada asettumaan paikkakunnalle.

– Liitto pitää kainuulaisiin opiskelijoihin yhteyttä, heitä on kutsuttu lomilla liittoon käymään ja järjestetty esimerkiksi yhteisiä tapahtumia. Lisäksi meillä oli Kainuu Helsingissä -hanke, joka oli varmasti nostalginen herätetilaisuus pääkaupunkiseudulla asuville kainuulaisille, jotka miettivät takaisin tulon mahdollisuutta, Kainuun liiton aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen kertoo.

Työvoimapula tulee joka tapauksessa jollakin aikajänteellä uhkaamaan Kainuuta, alueelle pitäisi saada lisää ammattilaisia ja osaajia.

Antti Toivanen

– Kunnilla on omia hankkeitaan, kuten esimerkiksi Kuhmossa on kesäisin siellä kesämökkeilevien tapaaminen. Mutta enemmänkin asian eteen voisi tehdä.

Aaltosen mukaan Kainuussa ei maakuntatasolla ole systemaattista tapaa pitää yhteyttä muihin entisiin kainuuulaisiin opiskelijoita lukuun ottamatta.

– Esimerkiksi Pohjois-Savolla on olemassa savolaisten kerho Helsingissä, jonka kanssa maakuntaliitto toimii. Tämä on tärkeä asia, johon kannattaisi satsata. Oulussa on kainuulaisten yhteisö, esimerkiksi siellä asuviin kainuulaisiin voisi näin viranomaispuoleltakin pitää yhteyksiä. Kun viranomaiset ovat mukana, pystyttäisiin huolehtimaan, että kaikki tarvittava tieto voidaan saattaa entisille kainuulaisille.

Kaipuu maakuntaan täytyy hyödyntää

Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivasen mielestä kaipuuta täytyy hyödyntää ottamalla yhteyttä yhä tarkemmin entisiiin kainuulaisiin.

– Työvoimapula tulee joka tapauksessa jollakin aikajänteellä uhkaamaan Kainuuta, alueelle pitäisi saada lisää ammattilaisia ja osaajia. Ihmiset ovat halukkaita muuttamaan Kainuuseen, jos vain työpaikka ja kohtalaiset palvelut löytyvät.

Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivanen
Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivanen.Hanne Kinnunen / Yle

– Kaipuu maakuntaan täytyy hyödyntää, että saamme hyvää työvoimaa muuttamaan tänne ja sellaisia ihmisiä, jotka ovat sitoutuneita myös pysymään alueella. Sehän on loistavinta, mitä meillä voi alueella olla, että ihmiset kaipaavat tänne, Antti Toivanen sanoo.

Kainuun liiton Helena Aaltonen toteaa myös, että pois muuttaneiden kaipuuta maakuntaan täytyy hyödyntää.

Jos tämä tunnetason vaikutus motivaatioon hälvennetään lainsäädännöllä esimerkiksi yhdistämällä maakuntia, katoaa aluekehittämisestä tärkeä henki.

Helena Aaltonen

– Aivan varmasti kannattaisi hyödyntää tätä kaipuuta. Torstaina olimme Suomen Kotiseutuliitossa, missä olivat lähes kaikki maakuntaliittojen kulttuuriasioista vastaavat paikalla. Puhuimme siitä, miten tärkeä merkitys on kotiseuturakkaudella siihen, että halutaan kehittää omaa kotiseutua ja maakuntaa. Jos tämä tunnetason vaikutus motivaatioon hälvennetään lainsäädännöllä esimerkiksi yhdistämällä maakuntia, katoaa aluekehittämisestä tärkeä henki, Helena Aaltonen huomauttaa.

Sekä Aaltonen että Toivonen listaavat Kainuun valteiksi muun muassa toimivat peruspalvelut, hyvät vapaa-ajan viettomahdollisuudet sekä puhtaan luonnon.

– Kainuussa on hyvä kasvattaa tulevia sukupolvia, nuorten perheiden ja lasten elämä on turvallista täällä. Perheet pystyvät ostamaan asuntonsa edullisemmin täällä kuin suuremmissa kaupungeissa. Elämä on minun mielestäni Kainuussa ihanteellista, sitä vaan eivät kaikki hoksaa. Nuorempi polvi on tottunut ajattelemaan, että elämä on kaupungeissa, Aaltonen huomauttaa.

Ei hankkeita uusien kainuulaisten hankkimiseksi

Tulevaisuudessa Kainuun liitolla ei ole tiedossa hankkeita, joilla houkuteltaisiin lisää asukkaita maakuntaan.

– Tuoreita tai alkavia hankkeita en tiedä. Mutta edellisten rakennerahastokausien aikana on ollut työntekijöiden rekrytointihanke ja Investoi Kainuuseen -hanke. Terveydenhuollon puolella on myös ollut rekrytointeja sotealan osaajille. Kannattaa pohtia, että millä tavalla innostaisimme ihmisiä tulemaan tänne. Työttömyydestä huolimatta täällä on vaikeuksia saada työpaikkoja täytetyksi, koska potentiaali on niin pieni, Helena Aaltonen mainitsee.

Muuttotappiollisesta Kainuusta lähtevät pois etenkinnuoret opiskelujen perässä.

Mutta eläkeikäluokissa on myös pois muuttavia, koska heidän lapsensa ja lapsenlapsensa asuvat muualla ja siellä kaivataan isovanhempien tukea.

Helena Aaltonen

– Suurin osa maakunnasta pois muuttavista on nuoria, jotka lähtevät hakemaan koulutuspaikkaa ja jäävät sille tielleen. Tänne on vain pieniä virtoja takaisin päin, Helena Aaltonen toteaa.

Opiskelupaikkojen tärkeys korostuu

Muuttotappion kääntämiseen muuttovoitoksi on olemassa muutama teoriassa yksinkertainen asia.

– Nuoria pystytään saamaan sillä, että täällä olisi paremmin koulutuspaikkoja. Opettajakoulutuksen loppuminen oli suuri Kainuun menestyksen leikkaus. Pikku hiljaa yliopistotasoista koulutusta pitäisi saada takaisin jollain konstilla. Ammattikorkeakoulun menestys on elinehto ja ammattillisen koulutuksen toimiva järjestäminen on vaikuttanut tietenkin siihen, että tänne tulee muualta opiskelijoita, Aaltonen sanoo.

Kainuun liiton aluekehitysasiantuntija Helena Aaltosen mukaan on tärkeää, että Kainuun yrityselämä menestyy ja pystyy tarjoamaan uutta työtä. Hänen mukaansa maakuntaan täytyy saada uutta työllisyyttä aikaiseksi, jotta saadaan tulomuuttoa. Vanhevan maakunnan väki kun uhkaa huveta myös senioriosastolta.

– Eläkeikäisten kohdalla monet tulevat takaisin Kainuuseen sitä myötä, että ovat esimerkiksi laittaneet tänne kesäasuntonsa ja muuttavat sitten ympärivuotisiksi asukeiksi. Mutta eläkeikäluokissa on myös pois muuttavia, koska heidän lapsensa ja lapsenlapsensa asuvat muualla ja siellä kaivataan isovanhempien tukea, Aaltonen kertoo.