Nato vastaa Venäjän uhkaan keihäänkärkijoukoilla

Nato julkistaa ensi viikolla huippunopeaan toimintaan kykenevien joukkojen koon ja kokoonpanon. Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Venäjän uhkaan vastataan myös sotaharjoituksia lisäämällä.

Ulkomaat
Stoltenberg puhuu lehdistötilaisuudessa
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg julkisti sotilasliiton vuosiraportin Brysselissä.EPA/STEPHANIE LECOCQ

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg julkisti Brysselissä sotilasliiton vuosikertomuksen kuvaamalla vuotta 2014 sanoilla musta vuosi. Venäjän sotatoimet Ukrainassa, ääri-islamistien eteneminen Lähi-idässä ja terrori-iskut Euroopassa loivat synkän varjon koko vuoteen.

Venäjän uhkaan Nato vastaa perustamalla huippunopean toiminnan keihäänkärkijoukot, jotka saadaan kriisialueelle parissa päivässä. Alkuvaiheessa prikaatin kokoisessa joukossa on sotilaita Saksasta, Hollannista ja Norjasta, mutta vastuu laajenee myöhemmin kaikkiin Nato-maihin. Keihäänkärkijoukon suuruus ja kokoonpano julkistetaan Naton puolustusministerien kokouksessa 5. helmikuuta.

Nato lisää sotaharjoituksia

Pääsihteeri Stoltenbergin mukaan Nato vastaa Venäjän uhkaan lisäämällä sotaharjoituksia. Viime vuonna Natolla oli 200 harjoitusta, tänä vuonna hieman enemmän. Venäläisiä sotilaskoneita tunnistamaan Naton hävittäjät lähtivät viime vuonna 400 kertaa, neljä kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Stoltenbergin mukaan on luonnollista että Venäjä, niin kuin Nato-maatkin, harjoittelee, mutta ongelmana on että lyhyellä varoitusajalla järjestetyistä harjoituksista ei Venäjä tee asianmukaisia ilmoituksia.

Naton itäisten jäsenmaiden turvaamiseksi Nato perustaa integrointiyksikön, jossa mukana ovat Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua sekä Puola, Bulgaria ja Romania. Tämä yksikkö muodostaa linkin näiden kuuden maan asevoimien ja Naton välillä. Tämä helpottaa suunnittelua esimerkiksi sotaharjoitusten valmistelussa.

Keskusteluyhteys Venäjään pidetään 

Naton pääsihteeri vahvisti, että hän on valmis tapaamaan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin ensi viikolla Münchenin turvallisuuspoliittisen kokouksen yhteydessä. Nato katkaisi käytännön yhteistyön Venäjän kanssa viime huhtikuussa Ukrainan tapahtumien seurauksena, mutta poliittinen vuoropuhelu halutaan pitää yllä. Kun ajat ovat vaikeat, on entistä tärkeämpää pitää keskusteluyhteys yllä, muotoili Naton pääsihteeri.

Venäjä lisää puolustusmenojaan omista talousvaikeuksistaan huolimatta. Lännessä tilanne on ollut toinen. Naton pääsihteerin mukaan Euroopan Nato-maat käyttivät puolustukseen viime vuonna 250 miljardia dollaria, mikä on seitsemän miljardia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Naton huippukokouksessa syyskuussa asetettiin tavoitteeksi puolustusmenojen nosto kaikissa maissa vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Pääsihteeri Stoltenberg vetosi jäsenmaihin, että tuo tavoite pidetään kirkkaana mielessä.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus