Pankkitilien sulku haittaa maanmiesten lahjoituksia kehitysmaihin

Viranomaisten tiukentunut kontrolli kansainvälisissä rahansiirroissa vaikeuttaa myös tavallisten kehitystysmaiden perheiden arkea. Esimerkiksi monet pankit sulkevat tilejä rahanpesuepäilyjen pelossa.

Ulkomaat
Afganistanilainen tyttö täyttää vesikanisteria.
Jalil Rezayee / EPA

Sukulaisten köyhiin maihin lähettämien rahojen siirtäminen on vaikeutumassa pankkien suljettua ulkomailla asuvien maanmiesten tilejä. Tilejä on suljettu esimerkiksi terrorismi- ja rahanpesuepäilyjen nojalla.

Yhdysvalloissa yhtenä viimeisistä somalidiasporan tilejä käsitellyt Merchants Bank of California keskeytti valtaosan pankkitoiminnasta rahansiirtofirmojen kanssa tämän kuun alussa. Tämä lisää epävirallisten rahanvälitystoimistojen suosiota. Lähettäjät myös luottavat dollareiden päätyvän oikeaan osoitteeseen välitysfirmojen kautta kehitysapua tai pankkeja varmemmin.

Vaikka ulkomailta lähetetyt summat eivät ole suuria, hauraimmissa maissa apu vastaa enimmillään lähes kymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta. Virallinen kehitystuki ei paikallisten mielestä aina hyödytä kohdemaataan, siksi yksityishenkilöiden rahansiirtoja pidetään erittäin tärkeinä virallisista kehitysapuvirroista huolimatta.

– Esimerkiksi yhdysvaltalaisten kansalaisjärjestöjen avustusrahat käyvät moottorin tapaan Afganistanissa, mutta päätyvät sitten takaisin lähettäjilleen. Joskus myös virallisen avun käyttötarkoitus on epäselvä, ja liian usein setelit vain häviävät, aprikoi tammikuussa Suomessa vieraillut valokuvaaja Massoud Hossaini.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Abdirashid Ismail.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Abdirashid Ismail.Yle

Hän on tyytyväinen ulkomailla asuvien maanmiestensä ja -naistensa anteliaisuuteen, mutta ongelmia riittää yksityismallissakin.

– Perheet saavat kyllä lahjoituksia, mutta niistä ei makseta veroa. Siten se ei ole tarkkaan ottaen laillista. Veronkanto on kuitenkin Afganistanissa alkutekijöissään eikä toimivaa pankkiverkostoa ole.

Pankkien puute vie rahanvälitykseen    

Tutkijatohtori Abdirashid Ismail on tutkinut perinteistä Afrikassa ja Etelä-Aasiassa käytössä olevaa epävirallista rahanvälitysjärjestelmää, hawalaa. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Somaliassa ei ole ollut yli kahteen vuosikymmeneen toimivaa hallitusta, virastoja tai laillisia pankkeja.

Rahalaitosten puute on yhteinen Afganistanin kanssa. Rashidilla on meneillään Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella projekti, jossa pohditaan ylikansallisen, transnationaalin perheen käsitettä.

– Saman suvun ja perheen jäsenet saattavat olla hajaantuneet useisiin valtioihiin. Rahalähetykset ovat myös sosiaalista yhteyttä. Kun jossakin valmistaudutaan häihin, lahjoituksia tulee läheisiltä eri puolilta maailmaa. Kun joku pääsee ulos köyhyyskierteestä, hän pitää velvollisuutenaan huolehtia muista. Tukea lähetetään myös Euroopassa, esimerkiksi Suomesta Isoon-Britanniaan ja päinvastoin, ei ainoastaan Euroopasta ja Yhdysvalloista Afrikkaan ja Aasiaan.

Epävirallinen rahanvälitysjärjestelmä on tutkijatohtori Ismailin mukaan pankkeja halvempi ja usein ainoa siis keino rahojensiirtoon. Se on myös nopeampi. Raha voi olla perillä vartissa.

– Yhdessä tapauksessa vakavasti sairasta, vaikeasta synnytyksestä kärsivää äitiä kiidätettiin pitkä matka sairaalaan rahansiirron turvin. Sekä äiti ja poika voivat hyvin.

Pankit sulkevat tilejä rahanpesuepäilyjen pelossa

Tutkijatohtori Ismailin mukaan valvonta kuuluu kaikille, hallituksille, pankeille, välitysfirmoille itselleen ja viranomaisille. Rahavirtoja on vaikea jäljittää ja osa varoista päätyy rikollisuuteen, esimerkiksi ääriryhmien rahoitukseen. Terrorismi ammentaa usein kannatustaan köyhyydestä. Rahansiirtojen kohdealueet ovat osin niitä, joissa ulkomailta lähetetyt dollarit ovat myös enemmistön elinehto.

– Ongelmana on, että kun välitysyhtiöitä suljetaan, kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kärsivät. Täytyy varmistaa, että rahat ovat laillisia, mutta myös pohtia tilisulkujen seurauksia.

Maailman kartta.
Yle Uutisgrafiikka

Somaliassa maanmiesten avustukset tulivat tarpeeseen erityisesti vuonna 2005 maan ajauduttua nälänhätään. Käytännössä pankit ovat viime vuosina karsineet yhteistyötään esimerkiksi somalidiasporan kanssa. Vaihtoehdoksi ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet siirtojen varmistamiseksi esimerkiksi keskuspankin avulla perustettavaa julkista rahoituskanavaa.

Foreign Policy -lehti kertoo, että valtaosastoa Yhdysvalloissa asuvien somalien rahansiirtoja vastannut Merchants Banks of California on suoristanut yhteistyötä rahanvälitysyhtiöiden kanssa. MBC on vastannut enimmillään 80 prosentista rahansiirroista. Päätöksen taustalla on paine selvittää rikollisia rahavirtoja esimerkiksi Al-Shabaabiin yhteyksissä oleville ryhmille Muut pankit ovat vähentäneet tai lopettaneet yhteistyön jo aiemmin.

Monacolainen ei apua lähetä eikä tarvitse

Maailmanlaajuisesti rahalähetysten yhteismäärä oli vuonna 2013 noin 4 040 miljardia dollaria. Maailmanpankin tilastoissa näkyvät sekasorron vaikutukset.

Luonnonkatastrofit ja kriisit lisäävät auttamishalua. Esimerkiksi Ukrainaan tulleet avustukset olivat toissa vuonna yhdeksän miljardia euroa, jo ennen Itä-Ukrainan taistelujen alkamista. Nyt summan arvioidaan entisestään nousevan.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvat Bangladesh ja Haiti ovat sinnitelleet vuosikymmenestä toiseen sekä yksityisen että julkisen tuen varassa. Irakin ja Syyrian rahansiirroista ei kolmeen vuoteen ole löytynyt lukuja, vaikka alueelle apua toimitetaan hengenvaarallisissa oloissa.

Kaikkiin maailman valtiot eivät rahanlähetystilastoissa sijoitu lainkaan. Varakkaiden suosiman luksuskohteen Monacon ja useiden rahanvälitysfirmojen kotimaan Yhdistyneiden Arabiemiraattien kansalaiset eivät ole Maailmanpankin mukaan tukieuroja lähettäneet saati saaneet.

Lähteet: Yle Uutiset